Kirjoittaja
Aihe: Yleistä asiaa (Luettu 3584 kertaa)
« Vastaus #16 : 30.12.2014 kello on 12:51 »
Kummallinen juttu tämä nimen kertominen. Työni puolesta olen hyvin paljon erilaisten ihmisten kanssa jatkuvasti tekemisissä, monella eri tavalla. Jostain kumman syystä noin 20-v ja nuoremmat eivät osaa omaa nimeä sanoa. Minulle soitetaan, laitetaan tekstiviestiä, sähköposteja ym eikä kerrota nimeä.
Kaikista rasittavinta on se, että tulee sähköposti, jossa ei ole otsikkoa eikä nimeä, ja sähköposti on qwsc23@luukku.com lähetty ja se posti voi olla lähettäjän kannalta hyvin henkilökohtainen. Vastaa nyt sitten siihen jotain.
Ja minulle ei tule sähköposteja kuin 20 tunnissa.
Tuo on niin totta sain usean vuoden Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta txt aina laitoin kauniin kiitoksen ja kyselyn , keneltä tämä oli kun ei näkynyt nimeä sitten tuli vaan vastaus , että kyllä tunnet sain taas viestiä seuraavana ja sitä seuraavana sit olikin jo mun pakko soittaa kunnes selvis , että väärä numero oli ollut niin ja mä tykkään kyllä halata ja halailenkin paljon mutta en kylläkään ihan ketä vaan vanhempia henkilöitä, jos ovat vieraita kättelen eikä se hymykään mitään maksa vaan sen hymyn minkä laitat tulee lähes aina takaisin
« Vastaus #17 : 30.12.2014 kello on 15:32 »
Riippuu siitä, ketä pitäisi halata.
Noo ei mulla nii väliä oo halailenko nuorta naista vai ikäneitoa..lämmintä rintaa vasten olen molemmissa kohteissa Ja sitten nämä herrat tai kollit kyllä halaillaan ihan mielellään ikään kahtomatta ..konhan ei ihan tuutissa huoju
« Vastaus #18 : 30.12.2014 kello on 17:02 »
En tiedä olenko väärässä, minusta sellainen "kapakalamainen" löysä kädenojennus ei oikein toimi. Tai toimii, mutta toimii ojentajaansa vastaan. Näin se ainakin yleensä mielletään.
Jokainen tietysti kättelee oman tyylinsä mukaisesti, saattaahan olla kyse vaikkapa sairaudesta tms. sitä vastapuoli ei tietenkään voi tietää kättelytilanteessa. Myöhemmin keskustellessa asia saattaa selvitä. Eikä asiasta voikkaan tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä.
Toisaalta taas liiallinen voimankäyttö kättelytilanteessa saattaa tuntua epämiellyttävältä, jopa tuottaa tuskaa käteltävälle. Itse emme asiaa aina pane merkille. Olen pyrkinyt huomioimaan asian ja keskitynkin erityisen huolellisesti jokaiseen kättelytilanteeseen nykyisin. Itselläni kun tämä vaiva on.
Kättelytilanne on muuuten loistava ja erinomainen tilanne analysoida käteltävää. Katsoa, miten kantti käteltävällä pitää, kestääkö silmäkontakti, onko kiire pois tilanteesta jne. Itse nautin kättelytilanteista niiden ainukertaisuuden vuoksi. Kun kättely on tehty ja tilanne lauennut, sekin mahdollisuus siitä ja siitä ihmisestä on tehty.
Jälkiarviointi on vain jäljellä, siitä ehkä lisää jatkossa.
« Vastaus #19 : 30.12.2014 kello on 17:12 »
En tiedä olenko väärässä, minusta sellainen "kapakalamainen" löysä kädenojennus ei oikein toimi. Tai toimii, mutta toimii ojentajaansa vastaan. Näin se ainakin yleensä mielletään.
Yksi kättely on jäänyt mieleeni. Ahti Karjalaisen käsi oli tuollainen "kapakalamainen", paitsi että se käsi ainakin tuntui kostealta. Sen käden halusi irrottaa omastaan mahdollisimman pian. Yäk.
« Vastaus #20 : 30.12.2014 kello on 18:44 »
Mites nyt Hirvensalmen suuri poika nyt noin. Josko käden hikoisuuteen vaikutti rapula.
« Vastaus #21 : 30.12.2014 kello on 18:57 »
En tiedä olenko väärässä, minusta sellainen "kapakalamainen" löysä kädenojennus ei oikein toimi. Tai toimii, mutta toimii ojentajaansa vastaan. Näin se ainakin yleensä mielletään.
Jokainen tietysti kättelee oman tyylinsä mukaisesti, saattaahan olla kyse vaikkapa sairaudesta tms. sitä vastapuoli ei tietenkään voi tietää kättelytilanteessa. Myöhemmin keskustellessa asia saattaa selvitä. Eikä asiasta voikkaan tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä.
Toisaalta taas liiallinen voimankäyttö kättelytilanteessa saattaa tuntua epämiellyttävältä, jopa tuottaa tuskaa käteltävälle. Itse emme asiaa aina pane merkille. Olen pyrkinyt huomioimaan asian ja keskitynkin erityisen huolellisesti jokaiseen kättelytilanteeseen nykyisin. Itselläni kun tämä vaiva on.
Kättelytilanne on muuuten loistava ja erinomainen tilanne analysoida käteltävää. Katsoa, miten kantti käteltävällä pitää, kestääkö silmäkontakti, onko kiire pois tilanteesta jne. Itse nautin kättelytilanteista niiden ainukertaisuuden vuoksi. Kun kättely on tehty ja tilanne lauennut, sekin mahdollisuus siitä ja siitä ihmisestä on tehty.
Jälkiarviointi on vain jäljellä, siitä ehkä lisää jatkossa.
Mielestäni meidän kättely sujui aivan hyvin Sitten pitää vielä kommentoida Hauhon tekstiin, että nykyisin kirjoitan henkilön nimen paperille, jotta muistan hänen nimensä vielä myös seuraavana päivänä. Auttaa muistamaan ihmisten nimiä kun tapaa päivittäin uusia ihmisiä kokouksissa. Se on jännä juttu tuo kasvo ja nimi muisti. Minä muistan kasvot, jos vain vilaukselta jossakin näen ja muistan missä ja koska olen kasvot nähnyt, mutta auta-armias jos pitää tämän sattumalta tavatun ihmisen nimi muistaa, niin ei mitään jakoa, ohi menee, jos ei ole sitä kirjoittanut paperille.
« Vastaus #22 : 30.12.2014 kello on 18:59 »
Mites nyt Hirvensalmen suuri poika nyt noin. Josko käden hikoisuuteen vaikutti rapula.
Saattaa olla. Tilaisuuden julkisen osuuden jälkeen hänen katseensa osui pöytään, jossa oli oluita. Silloin lensi risut ja männynkävyt edestä hänen kiirehtiessään määränpäähän.
« Vastaus #23 : 30.12.2014 kello on 19:04 »
Josko käden hikoisuuteen vaikutti rapula.
Meinaatkos jotta ois joskus kerenny tulla.
« Vastaus #24 : 30.12.2014 kello on 19:09 »
Meinaatkos jotta ois joskus kerenny tulla.
Eipä tainnut ehtiä tuollakaan kerralla.
« Vastaus #25 : 30.12.2014 kello on 19:19 »
Sorry, olin hetken pois palstalta. Kävin telkkari uutisia kattomassa mutta kaksi uutista kuunneltuani poistuin paikalta. Pelkkiä tappo uutisia tuli. Kyllä kai niitä on hyviäkin uutisia olemassa, niin niistä mieluummin otettas esimerkkiä. Kyllähän sitä vois vaikka puolisolle mandariinin kuoria ja kyllähän tulis hyvä mieli molemmille.
« Vastaus #26 : 30.12.2014 kello on 20:11 »
Ahti Karjalaisen käsi oli tuollainen "kapakalamainen", Yäk.
Samanlainen oli ja on meilläpäin entisen pankinjohtajan.
« Vastaus #27 : 30.12.2014 kello on 20:12 »
Minä muistan kasvot, jos vain vilaukselta jossakin näen
Minä en muista kasvoja, mutta numerot kyllä jos vain kuuntelen kun joku sanoo.
« Vastaus #28 : 30.12.2014 kello on 22:51 »
Kättely on tullut sotilailta tapana tervehtiä ( näytetään jottei ole asetta kädessä) ! hieno tapa ja hyvä , halaus on myös hieno tapa osoittaa tunnetta oli sitten mies tai nainen kättelyn yhteydessä, ite halailen valikoidusti ja tilanteen/tunteen mukaan Kivahan se on vatkata kättä tuttujen kera..tietty jos on automaatti vaihteinen kulin niin voihanse vain leuka nytkähtää ja kuulua "moro"...toimii se sillainki
« Vastaus #29 : 30.12.2014 kello on 23:03 »
ite halailen valikoidusti ja tilanteen/tunteen mukaan
Samoin - ne naiset, jotka hyvin tunnen ja joista pidän, halaan varmasti - jos ei olla vaikkapa nähty pitkään aikaan. Ei niitä sellaisia montaa ole.
|