Karavaanarin keskustelut > Karavaanarin olohuone
Paikka missä istut, mistä kerrot ja missä unelmoit.
retkeilijä:
--- Lainaus käyttäjältä: winemaker - 19.12.2014 kello on 18:31 ---Unelmoin tässä usein, kerron milloin mistäkin ja istun paikallani joka ilta.
Millainen on paikkasi mistä lähetät meille viestisi, millainen on se soppisi missä koneesi on? Siis oletko onnellinen.
Winemaker, The dreamer of Finland
--- Lainaus päättyy ---
Usein paikkani läppärin ääressä on tuvan pöydässä tai tässä rouvan pöydässä. Kahvikuppi on kuitenkin lähellä. Samoin kiikkutuoli, jossa voi oikaista selkänsä ja jossa istuen tulee eri asioita mieleen. Unelmiakin. Silloin siirryn koneelle, joka on kelpo työkalu niiden toteutuksen suunnitteluun, Tiedonhaku, kalenteri, muistikirja, kuva-arkisto, ...
Ideat pakinoihin, lastuihin syntyy missä vaan, mutta useimmiten tekemällä itse jotain tai käymällä jossain. Tai muistelemalla.
Elän, olen siis onnellinen.
aaoulusta:
Täältä ajatukset ilmoille sinkoilevat pääsääntöisesti, toki tukikohta waihetaan tasaisen epäsäännöllisesti liikkuwaan muotoon.. ;D
Hauho:
Istun tällä hetkellä kotona työpöytäni äärellä, mutta mieluummin istuisin Englannin kanaalin rannalla hiekkadyynileirialu eella ja katselisin kanaalin liikennettä välittämättä edes siitä kylmyydestä joka sielläkin nyt on.
Kesällä ei siellä tarvitse edes välittää kylmyydestä ja aina on seurattavaa kun tutkii mitä tavaroita laivoissa kulkee. Iltapäivän aurinko lämmittää ja raikas lämmin merituuli puhaltelee.
Toisen maailmansodan aikaiset bunkkerit myös leirialueella ja mielenkiintoisia sotamuseoita ja muistolehtoja ympäristössä vaikka kuinka.
Kun ko. historiaa tuntee ja mukana on dokumenttikirjallis uutta sota-ajoista siellä se asettaa maisemat ihan uuteen näkökulmaan ja tunnelmaan.
Alan:
--- Lainaus käyttäjältä: Hauho - 23.12.2014 kello on 21:10 ---Istun tällä hetkellä kotona työpöytäni äärellä, mutta mieluummin istuisin Englannin kanaalin rannalla hiekkadyynileirialu eella ja katselisin kanaalin liikennettä välittämättä edes siitä kylmyydestä joka sielläkin nyt on.
Toisen maailmansodan aikaiset bunkkerit myös leirialueella ja mielenkiintoisia sotamuseoita ja muistolehtoja ympäristössä vaikka kuinka.
Kun ko. historiaa tuntee ja mukana on dokumenttikirjallis uutta sota-ajoista siellä se asettaa maisemat ihan uuteen näkökulmaan ja tunnelmaan.
--- Lainaus päättyy ---
Hienoja ajatuksia.
Mun oma paikka sijaitsee Capitoliumilla Roomassa, pienessä puistossa sillä Via Fori Imperialen puoleisella kulmalla, josta näkee Forumille. Siellä olen lukemattomat kerrat istuskellut, päivällä lepäillen, myöhään illalla pienissä punaviineissä mietiskellen ja kaikkea siltä väliltä. Milloin yksin, milloin perheen kanssa. Siinä vaiheessa, kun tiedän, että loppu tai toimintakyvyn loppuminen on lähellä aion hankkiutua sinne viimeisenä reissuna.
Kyseisessä paikassa näkee niin paljon historian kerroksia ja niin monen länsimaisen kulttuurin syntyyn vaikuttaneen tapahtuman paikan, että tuntee itsensä todella pieneksi ja oman elämänkaarensa todella lyhyeksi. Tuon ymmärtäminen vaatii hiukan harrastuneisuutta historiaan ja paikallistuntemusta, mutta ei mitenkään mahdottomasti.
Turhan Höpöttäjä:
Tällä hetkellä istun siellä missä eniten haluankin, elikkä mökillä pöydän ääressä odottaen Joulua. Äsken istuin tuolla laveripolun päässä puuceessä. Komialta näytti jouluinen metsä ja tähtitaivas, kun taapertelin myrskylyhdyn valossa huussipolkua. Kotosta oli tulla läpimään tupaan, hellan ja uunin lämpöön. En oikeastaan unelmoi sen erikoisemmin mistään. Naatiskellaan tämä talvi pois. Sitten kevät, linnut laulaa konserttiaan, lumet sulaa ja purot liruttaa. :D
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta