aiheen aloittajan kirjoituksesta sain käsityksen et on talon kiertovesipumpusta kysymys ,ja sitä käytetään ympri vuoren ,läpötilan sääto hoiretaan muulla tavoin ?

eiks näis vaunuis oo yleensä se "etelän" systeemi pumppu pyörii vain kun pannu käy ellei poikkeuksellisesti muuta vaadi...

Joo, talosysteemit erikseen..

Montakos minuuttia menee, että vaunussa pannullinen vettä kiertää putkiston, eli sarjassa olevat ripapatterit kertaallee, ja sitten montako kierrosta tartee pakasilla kiertä pattereissa, että tuo pannullinen on "kylmä", eli tohahtaa (tai paukahtaa) tulille  Noissa talosysteemeissä on kait enempi reserviä ja patterit "rinnan" kytketyt - tai en tiedä noista etelänversioista 

Edit; Bavarialle; minkälainen on lämpöjohtoverkon paine, onko edes paineellinen (paisunta-astia; kalvo/kalvoton). Tiedäthän minkälaista meteliä noi pumput pitää kavitoidessa? siis kun ilmaa pesässä (ruskaamisesta tuli mieleen) - voi eksyä vaikka paisunta-astiasta, tai jos se on ilmaton (täynnä vettä). Kun vesi jäähtyessään kutistuu (ilman paisuntavaraa), systeemi imaisee ilmaa, jos sitä jostain helpolla saa..

pumpun kuvaa kun katsoo ,on sen näkönen ettäon käynny kuivana ,ja siinä tapaukses on entinen pumppu ?

Paineellinen systeeemi paisuntasäiliöllä. Paine arvot on 0,8 - 1,8  lämmitys.  Kaikissa pattereissa on normaalit säätötermostaatit ja olohuoneen seinällä termostaatti joka ohjaa systeemiä, voidaan ohjelmoida viikko ohjelma, eri vuorokauden ajolle eri lämmöt ja vaikka mitä muuta. Siemens merkkinen ja tyyppi Landis & Staefa REV 11. Ja kuivana ei ole käynyt sillä silloin kun vika ilmeni niin systeemin ylikuumeneminen nosti painee yli raja-arvon ja häiriö esti toiminnan. Ja kun rupesin pumppua irroittamaan, niin pumpun päädyssä olevan ruuvin aukaisu toi veden välittömästi ulos. Se on kuivan näköinen kun se on kuivattu.


Patteri verkko on saman tyylinen kuin Aldessa ja juuri siksi en olekkaan niin vakuuttunut sen alden ylivoimaisuudesta. Sillä tuommoinen kenno systeemin keno toimii parhaiten silloin kun se on vapaassa tilassa eli ei minkään kalusteen sisällä. Ja niitä täytyisi olla noin + 140 % yli lämmityslaitteen tehon silloin kun ne ovat vapaassa tilassa, että ilmeisesti HYVIN harvassa vekottimessa on verkosto riittävästi mitoitettu toiminnan optimoimiseksi.

Talosovelluksissaha n (Suomessa) patteriverkon lämmönluovutus tapahtuu tyypillisesti radiaattoreissa, joissa lämpö siirtyy säteilemällä. Kun taas karavaanisovelluksi ssa nuo ovat eri idealla - ovat konvektoreita (lamellia putken ympärillä) taas se perustuu ilman kiertoon, ilmavirran konvektioon (lämmin ylöspäin). Itseasiassa konvektiopatterin sijoittaminen ilmasolaan parantaa ilmansekoittumista/-kiertoa, kun taas vapaassa tilassa konvektio hitaampaa, koska lämpötilaero pienenee ylä- ja alapuolella patteria kun jäähtyvä ilma pääse valumaan heti alas eikä joudu syrjäyttämään kokotilan ilmamassaa.. vähän sama asia; kaiutin kotelossa vai vapaasti - kummassa paremmat bassot?

Se on lämmitystavoissa ero etelän suhteen. Siellähän yleensä se patteri sijoitetaan useiten keskelle huonetta/rakennusta, jotta lämpösäitely olisi tasaista kauttaaltaa. Suomessa taas ikkunan alle, jotta lämpösäteilyn lisäksi tapahtuisi konvektiota, joka tasoittaisi/sekoittaisi koko huoneilman..

Mutta edelleen ihmetyttä miksi patteriverkkoon ja lämmönluovutukseen pitää saada hystereesistä - varsinki jos ovat konvektioon perustuvia eikä massavaraajia. Lamellithan nopeasti jäähtyvät, ja jos vesikierto katkaistu, konvektiokin tyssää siihen..

Onko se kattila samanlainen kuin täällä? eli patteriverkon vettä mahtuu sisään about 200 litraa - hassua olis jos sitä ei kierrätetä kuin polttimen palaessa 

Paljonko lie, laitteen itsensä lämmönvaihdin on ehkä 5-8 l ja siihen verkosto päälle. Ja patterit ovat kuten kuvasta näkyy konvektio mallit. Ja sekin näkyy että aiheuttavat valtavasti ylimääräistä siivousta. Ovat oikeita pöly-imureita. Kerran kahdessa viikossa lämmityskaudella on suojat poistettava ja imuroitava pölyt pois.
Monikohan tekee vaunussa saman jossa ollaan pienessä tilassa ja varsinkin talvi aikaan käsitellään paljon tekstiilejä.






Ja ikkunoiden alla on patterit sekä siellä missä ikkunat tai terassin ovet yltävät lattiaan asti on vieressä seinällä.
Ja vetoahan tämmöiset mallit aiheuttaa. Tuommoinen iso työntää kuumaa ilmaa ylöspäin kuin truman 6000 kombi kakkos teholla. Eli tämä on juuri se tämmöisen verkon heikous ja vahvuus. Nopea lämmittämään mutta lämpö karkaa katon rajaan ensin eli tehoa menetetään lämmitykseltä paljon sinne missä siitä vähiten tarvitaan.
Tuon eron huomaa siitä että olen itse tehnyt takapihan terassin lämpimäksi tilaksi ja siellä on normi levypatteri.
Ja aina  paljon lämpimämpi kuin muu talo vaikka yksi ulkoseinä on vain kaksinkertaista tiiltä ja yksi lasia kokonaan.

Ei se ole käynnistyskondensaa ttori vaan käyntikondensaattor i.

Juu, vaan vaikuttaahan sekin käynnistymiseen.  Tuollaiset moottorit voivat vielä olla kummallisia...

Suomalaisen talveen tarkoitetun vesikiertoisen radiaattorilämmityk sen lämpöjohtopumpun tarkoitus on pyöriä aina (jopa kesätkin),

Eikä ole, vaikka yleensä näin on.  Tuossa on 3m päässä seinällä termari, joka ohjaa pumppua ja määrää talon lämmön ja huusholli on taatusti tasalämpöisempi ja taloudellisempi kuin nykyiset monen säätölaitteen systeemit.

Pumppu testattu ja käynistyi, mutta omasta mielestä kierrokset eivät ole kovin kovat vaikka pumppun arvokilpi kertoo olevan 1800 rpm

Lisää kuvia nyt itse laitteesta.


Laitteen oma ohjaus paneli


 Ohjaava tekniikka sekä itse prosessi alue. Tästä on kahdesti vaihtanut "ammattimies" eli laitteen valmistajan edustaja tuon punaisen boksin. Sen sisällä on ohjaus elektroniikka. Ja vaihto töineen ja muinee kuluineen oli aina 450 euroa. Ja kolmannen kerran kun teki silloin saman vian, kutsuin eri merkin edustajan katsomaan ja tekemään vaihto tarjousta. Kaveri tuli ja vilkaisi laitetta ja sanoi siinä olevan vääränlainen piippu Ja sen takia laite sulkee itsensä liian ison häkä pitoisuuden takia. Oli vain savukanavalla varustettu, kun olisi pitänyt olla kaksoisvaipallinen eli myös palo-ilmalle tulo. Ja ongelmat loppui siihen kun osti siltä uuden piipun ja laitoin paikallleen, maksoi 102 euroa.


Ja tämän kannen alla on poltin sekä itse tulistuskenno vai miksisitä näissä koti vekottimissa kutsutaan.




Pumpun vesikammio .

Ja merkkihän on italian ihme Ariston, mutta ei nyt viitsisi ostaa uuttakaan kun on tarkoitus kolmen vuoden kuluttua laittaa varaaja aurinkokennoilla ja samalla uusia kattila siihen sopivaksi. hintaa tuommoiselle tulee tämän päivän mukaan noin 6000- 8000 eurao ja ylipuolen vuoden käyttövedet lämpeää ilman ulkopuoleista energiaa.

Pumppu testattu ja käynistyi, mutta omasta mielestä kierrokset eivät ole kovin kovat vaikka pumppun arvokilpi kertoo olevan 1800 rpm

Siinä olis syy koittaa toista konkkaa, jos tehoa ei tule tarpeeks.

Ettei tuo pumppu vaan kierrättäisi kattilan ja varaajan välistä vettä? Kuullostaisi siltä kun sanottu että lähtee päälle vain polttimen käydessä. Patteriverkostolla oma pumppu joka käy koko ajan??

Ettei tuo pumppu vaan kierrättäisi kattilan ja varaajan välistä vettä

Latauspumppu ei yleensä ole sidottu polttimen toimintaan vaan kattilan veden lämpötilaan, se säädetään yleensä niin että pumppu käynnistyy noin 60 asteessa kun termostaattiventtil i varaajalle aukeaa noin 70-75 asteessa.
Noita pumppuja täytyy pyöräyttää myös kesäaikaan kun lämmitys ei muuten ole toiminnassa, niissä saattaa muuten kuivua se akselin tiiviste kiinni ja pumppu ei jaksa lähteä pyörimään, mikä taas saattaa hajottaa tuon pumpun, oletettavasti.
Oiskohan ollut jotain 130- 160 euroa kun viimeksi uusin tuon latauspumpun.

Eikä ole, vaikka yleensä näin on.  Tuossa on 3m päässä seinällä termari, joka ohjaa pumppua ja määrää talon lämmön ja huusholli on taatusti tasalämpöisempi ja taloudellisempi kuin nykyiset monen säätölaitteen systeemit.

Tuossa on vaan juuri se ongelma että kun kierto katkeaa (tavoitelämpötila on saavutettu) alkaa verkosto ja patterit jähtyä saman tien. Kun taas huonelämpötila laskee tarpeeksi ja kierto käynnistyy => alkaa järjestelmä ja patterit lämmetä ja huoneläpötila ehtii laskea vielä lisää ennenkö radiaattorit ehtii taas luovuttaa lämpöä, sisälämpötila heiluu ja patterit naksuu.

Väitän että tarkemman ja taloudellisemman mallin toteuttaa siten että verkostoon lähtevää veden lämpötilaa säädellään sisä (ja ulko) -lämpötilan mukaan ja kierto kierrättää koko ajan.

mä henkilökohtasesti toivosin täss keskustelussa unehutettavan taka pajula suomi ja pohjois skandinavia..
ja katsottais ongelmaa hieman eteläisemmästä näkökulmasta..
siell lämmityksen tarve hieman erillainen ja sen vuoksi niitä on kehitetty hieman eri pohjalta kuin täällä..
Lämmitykseen käytetään yleisesti kattiloita joiden vesimäärä on luokkaa 10-30 litraa.
kattilan kanssa on sarjassa lämmön vaihdin millä tehdään lämmintä vettä ja silloin kun tarvitaan lämmitystä patteri verkostoon ohjataan pumpun avulla kattilan läpikulkeva vesi aivan kuten asuntovaunuissa, usen patteri verkosto on myös saman tyyppinen kun asuntovaunuissa mutta yleensä toteutettu kuin yläkuvassa.. sillä saavutettu pieni neste määrä joka voidaan lämmittää hyvin nopeasti aina kun tarvis vaatii..
eli järjestelmät on monasti hyvin erillaisia kun mihin täällä on totuttu..