Mielenkiintoista arvailua nupikan käyttötarkoituksest
a josta kukaan ei oikeastaan voi tietää varmaksi mitä se tekee ennenkuin seuraa johdot päästä päähän...
En ainakaan huomannut että oliko mainittu onko kyseessä painokytkin joka palautuu vaiko keinukytkin.
Webastoista ja Ebereistä yleisellä tasolla (koska näyttää että ihan perusajatuksetkin on sekaisin...).
- lämmittävät joko moottorin nestettä tai ovat ilmalämmittimiä jolloin puhaltavat lämmittämänsä ilman omalla puhaltimellaan joko tilaan johon lämmitin on asennettu tai minne ilma on johdettu putkistolla.
Seuraavassa lähinnä nestelämmittimistä:
- käynnistyvät joko ajastinkellon, kaukosäätimen tai muun perusteella (esim ihan keinu/muulla kytkimellä). Voivat olla myös ns. lisälämmittimiä jolloin elävät ja toimivat enemmän tai vähemmän autonomisesti auton käyntiä ja nesteen lämpötilaa tarkkaillen.
Tässä kirjoitan lähinnä niistä joita voi "itse" ohjata tavalla tai toisella.
- kun lämmitys käynnistetään kaukosäädöllä/ajastinkellolla/ajastinkellon "käy nyt" napista, toimii lämmitin sen aikaa joka siihen on asetettu käyntiajaksi. Tuota aikaa käyttäjä voi usein säätää itse tarpeidensa ja autonsa akkukapasiteetin mukaan. Ajan säätäminen tehdään esim. ajastinkellon käyttöpaneelilla jos sellainen on. Yleensä aika on jotain 30-60minuutin välistä. 60minuuttia on jo pitkä aika koska auton oma puhallin toimii silloin esim. 45minuuttia ja sehän se sitä akkua syö, ei juurikaan lämmitin. Moottorin lämmittämiseen riittää hyvinkin 15-30 minuuttia käyttöaikaa jonka ehjä akku kestää melkeinpä autossa kuin autossa ongelmitta.
- kun jäähdytysneste saavuttaa lämmittimeen (siis eberiin tai webastoon ohjelmoidun) lämpötilan, käynnistää lämmitin sisäpuhalluksen auton omalla puhaltimella (jos puhallin on kytketty ja toimii). Käsisäätöisissä lämmityslaitteissa pyritään asentamaan puhaltimen virtasyöttö niin että sisäpuhalluksen voimakkuuden voi säätää sillä mekaanisella auton omalla, puhaltimen nopeusasetuksella. Jos on automaatti-ilmastointi / "sähköinen" puhallinnopeuden asetus, käytetään kytkentää joka kytkee auton puhaltimen puhaltamaan asentajan/huollon esiasettamalla voimakkuudella (jota huolto/osaava käyttäjä voi säätää). Auton lämmityslaitteen säätimien asento vaikuttaa siihen miten kuumaa sieltä tulee koska ilma tulee ulkoa lämmityslaitteen kennon läpi niillä asetuksilla mitkä auton lämmityslaitteesta on asetettu. Joissain automaatti-ilmastoinnilla varustetuissa autoissa tarvitaan vielä kytkentää joka säätää auton lämmönsäätöläpät sopivaan asentoon / tarvitaan virransyöttö auton automaatti-ilmastoinnin käyttöpaneeliin jotta säädöt toimivat. Tuossa on sitten mallikohtaista eroa miten homma toimii ja mitä tarttee tehdä.
- kun eeberi / webasto on lämmittänyt nesteen riittävän lämpimäksi, tiputtavat laitteet lämmitystehoaan mutta jatkavat sisätilojen lämmittämistä niillä asetuksilla jotka auton lämmityslaitteesta on asetettu (joko käyttäjän tai huollon/asentajan toimesta). Kun neste jäähtyy, nostaa lämmitin taas toimintatehoaan. Tässä on laitteiden välillä eroja miten hyvin ja tarkkaan ne tuota tehonsäätöä tekevät. Ja sykli jatkuu niinkauan kunnes asetettu käyttöaika tulee täyteen, akun jännite tipahtaa asetetun raja-arvon alapuolelle tai polttoaine loppuu (tai tulee joku toimintavirhe) tai lämmitys katkaistaan ohjauspaneelista/"napista".
- akun jännitteen seurannan "pitäisi" sammuttaa eeberi / webasto ennenkuin akun jännite tippuu niin alhaiseksi että auton käynnistäminen käy vaikeaksi mutta käytännössä noin ei ole. Kun lämmitin sammuttaa itsensä alijännitteen takia, on virta jo niin vähissä että yleensä tuntuu olevan että autokaan ei enää käynnisty. Toki aika pienen levon jälkeen akku saattaa jo lämpimän moottorin jaksaa veivata käyntiin tai esim. ihan 10-15 minuutin akunlataus palauttaa riittävästi voimaa akkuun.
Ylimalkaisesti yleisellä tasolla siis noin niinkuin edellä kirjoitan.
Lisämausteita:
- myös neste eeberiä / webastoa on mahdollista käyttää sitätilojen tuuletukseen niinkuin joku tuossa aiemmin kuvasi. Tuolloin eeberi / webasto ei kytke lämmitystä vaan pyörittää pelkästään auton omaa puhallinta (ja sähköä kuluu luonnollisesti). Tuolle voi olla oma nappi tai oma toiminto ohjainyksikössä riippuen laitteesta ja ohjaustavasta.
- nestekiertoon on mahdollista kytkeä magneettiventtiilit joilla voidaan säätää sitä, kiertääkö eeberin / webaston lämmittämä nesto pelkästään moottorissa vai ohjautuuko kierto myös lämmityslaitteen kennolle. Tuo kytkentä ei liene mitenkään yleinen mutta laitteet myös tuollaista tukevat. Yleisin tapa on ehdottomasti se että lämmitin on jossain kohtaa moottorin nestekierrossa ja lämmitetty neste kiertää koko "paketin" lävitse (jos vain auton lämmityslaitteen asetukset/vesiventtiili(t) sen sallivat eli ovat oikeassa/sopivassa asennossa = auton lämmityssäädöt täysillä)
- Siihen, miten hyvin lämpöä sisälle riittää, on monia vaikuttajia: onko eeberi / webasto nestekierrossa missä kohtaa: meneekö kuuma neste ensin moottorille ja sieltä lämmityslaitteen kennolle vaiko ensin kennolla ja sitten moottorille vaiko jopa niin "typerästi" että ensin moottoriin, sitten jäähdyttimelle ja sitten mahdollisesti lämmityslaitteen kennolle. Kaikkia näitä on tullut käytännössä nähtyä. Auton lämmityslaitteen kennon lämmönluovutuskyky vaikuttaa olennaisesti kuten myös se millä teholla auton lämmityslaitteen puhallin on asetettu puhaltamaan. Eeberin / webaston lämmitysteho + auton lämmityslaitteen "lämmönluovutusteho" + puhallusteho ovat kolminaisuus josta sitten voi hakea sen parhaan eri olosuhteisiin. Eli että ei puhalla liikaa jottei akku tyhjene tai lämppärin kenno jäähdy mutta puhaltaa tarpeeksi jotta sisätiloihin puhaltamisella on jotain merkitystäkin.
- Myös nestelämmittimelle on mahdollista kytkeä sisätilan termostaatti jolloin saadaan "älyä" lämmitykseen eli laite ei käynnistä sisäpuhallusta jos sisätilat ovat riittävän lämpimät. Ei taida olla kovin yleisesti käytössä koska nuo nestelämmittimet eivät ole mitään ylläpitolämmittimiä
.
Kun sitten noita laitteita asennellaan eikä dokumentoida tai merkitä noita erillisiä namiskuukkeleitta, on vaihtoehtoja jonkun tuntemattoman napin toiminnoille ihan jonkun verran ja arvaukset ovat arvauksia (vaikkakin olisivat kohtuullisen sivistyneitä sellaisia).
Polttoainekäyttöise
t lisälämmittimet ovat kohtuullisen yksinkertaisia laitteita perusidealtaan ja aivan ylivoimaisia moottorin lämmittimiä. Mitään "pidän auton kuumana 6h" -ratkaisuja ne eivät ole eli ylläpitolämmityksee
n kannattaa hankkia ihan muuta kuin neste eebereitä / webastoja. Tämä siksi että kun siihen ilman liikuttamiseen käytetään auton omaa puhallinta ja ne puhaltimet kun ovat niin kovin virtasyöppöjä, tulee akkukapasiteetin rajat vastaan jossain kohtaa (yleensä äkimmin kuin mainoksen uhrina uskoisikaan). Lisäksi nestelämmittimet joutuvat pyörittämään vesipumppuaan jolla neste saadaan kiertämään joka sekin vie tietenkin sitä akkua. Ilmaa lämmittävät eeberit / webastot ovatkin sitten ylläpitolämmityksee
n ihan passeleita vehkeitä, niiden virrankulutukset ovat aivan muuta luokkaa kuin mainittujen nestelämmittimen. Mutta ne eivät taas sitten paljoa moottoria lämmittele.
Oman kokemuksen mukaan eniten tuskaa ja ongelmia eebereidein ja webastojen käytössä aiheuttavat käyttäjät, joko vahingossa tai tietämättään.
Muutama perusjuttu:
- käytä lämmitintä myös lämmityskauden ulkopuolelle ettei paloilmapuhallin, nestepumppu tai polttoainepumppu "jämähdä" eli jumiudu. Suositus on käyttää lämmitintä vähintään kerran kuukaudessa.
- kun lämmitin käynnistyy, anna sen käydä kunnolla lämpimäksi. Jos lämmittimet toimivat jatkuvasti lyhyitä aikoja, likaantuvat vallankin diesel -toimiset voimakkaastikin. Lisäksi lyhyt käyttö kerää kosteutta lämmittimen sisälle ja esim. pakoputkeen, joka ei tietenkään ole lämmittimille hyvästä. Tästä aiheutuvaa ongelmaa on ollut nähtävissä vallankin ns. lisälämmittimissä jotka toimivat "autonomisesti" ja kun autolla ajetaan lyhyttä matkaa: lämmittimelle tulee lyhyttä toimintasykliä paljon ja se on sama kuin tilaisi postitse ongelmia laitteeseen.
- asennukset: se on kohtuu simppelilaite mutta ihan pienillä asennusvirheillä saa ongelmia aikaan: polttoaineen imu otetaan mistä sattuu, paloilmaa otetaan mistä sattuu ja pakoputki vedetään miten sattuu. Esim. lämmittimen pakoputkeen kertyvä kosteus voi tehdä sen että se "jäätyy" juuri kovilla pakkasilla umpeen ja sen jälkeen yllättäen lämmitin ei toimi. Kun auto viedään pajalle, toimiikin lämmitin ok koska jää oli ehtinyt pajan lämmössä sulaa putkesta pois. Kunnes taas kertyy kosteutta putkeen jne jne... Tuohon auttaa joko vetää putki niin että neste tulee ulos tai tehdä pakoputken alimpaan kohtaan pieni reikä jotta neste pääsee siitä ulos. Tuolloin vaan tarkkana sen kanssa ettei kuumat pakokaasut polta väärää paikkaa. Ne putkesta tulevat pakokaasut ovat nimittäin oikeasti KUUMIA.
summasummarum: ne on hyviä vehkeitä siihen mihin ne on tehtykin mutta vaativat jonkinlaista huolellisuutta käyttäjältä ja asentajiltaan.
Sellaisena "T-paita päällä autoon -30c pakkasella kun eeberi oli päällä 30min" ratkaisuna en niitä itse koe vaan enemmänkin ovat "moottori kunnolla lämpimäksi ennen starttia" -vehkeitä.
Varmuuden vuoksi.
Ymmärrän käynnistelyjen