Tuo siniaallon ja kanttiaallon ero on hyvin yksinkertainen yhtälö.
Siniaallossa signaali vaihtelee tasaisesti 50Hz taajuudella eli 50 aaltoa sekunnissa. Jos sen signaalin muuntaa taajuustasoon, saadaan spektriin yksi siisti piikki 50Hz kohdalle.
Jos taas tarkastellaan kanttiaaltoa, kanttiaallon taajuus on se 50Hz, mutta taajuustasossa se muodostuu tuhansista eri taajuuksista, joista korkein on vähintään kilohertsiluokkaa. Yksinkertaisesti ajateltuna suurin taajuus on se kanttiaallon pystysuoraan seinämän suuntainen aalto eli saattaa olla tuhansia kertoja suurempi taajuus kuin tuo 50Hz.
Se laitteiden sirinä onkin sitten tuo taajuuksien sekamelska, joista ihminen kuulee ne alle 20kHz sirinät. Korkeampia on varmasti, mutta ne ei ihmistä häiritse.
Kun taas miettii vaikka sitä mikroaaltouunia, jonka elektroniikka rakennetaan tuottamaan 50Hz sähköstä 2.4GHz taajuista mikroaaltosäteilyä, mitähän siitä syntyy tuosta taajuussekamelskast a.
Mielestäni tämä tarina on tosi. En ole koskaan mitannut kanttiaaltoinvertte rin signaalia spektrianalysaattor illa, mutta melko monenlaisia muita kyllä.