Aihe: Remonttikuvia Ducato voimansiirto

Se, että 'öljysumua on jokapaikassa', vai miten se oli, ei vielä takaa täydellistä voitelua.  Kyse on myös öljyn määrästä laakereissa ja hammasväleissä. Vasta riittävällä voitelulla saadaan paineenkestävä kalvo.
Tämä pätee muihinkin kone-elimiin. Kuorman ja nopeuden kasvaessa ensin vaseliini, sitten roiskevoitelu, painevoitelu...

Tämä voiteluasia on kummallinen salatiede mistä liikkuu monenlaisia tarinoita ja uskomuksia. Asiaa ei helpota erillaiset helppoheikit ketkä myy uudelleen pakkaamiaan voiteluaineita tai ihmelisäaineita.

Laakeri ei tarvitse kovinkaan paljon öljyä jotta voitelu toimii kuten pitääkin. Öljysumu on siinä suhteessa parempi kuin uppovoitelu tai painevoitelu. Liika öljy näet lisää laakerin sisäisiä kuormia, vierintäelimet joutuu auraamaan liikaa voiteluainetta pois tieltä ja näin aiheutetaan pitimiin turhaa kuormitusta. Lisäksi voiteluaineen lämpötila kasvaa ja usein myös vaahtoutuu.

Rasvavoitelu on vielä vaikeampi laji ja siinä tehdään vielä paljon enemmän virheitä koska ei tiedetä miten rasvavoitelu toimii... Mutta, se ei oikein liity tähän aiheeseen.

Rasvavoitelu on vielä vaikeampi laji ja siinä tehdään vielä paljon enemmän virheitä koska ei tiedetä miten rasvavoitelu toimii... Mutta, se ei oikein liity tähän aiheeseen.

Niinpä... 
Tuntuu olevan melkein yhtä herkkä aihe kuin vetoautot.  Tiettävästi liialla öljyllä ei kukaan vielä ole Viiatin laatikkoa rikkonut, enempi on päinvastaisia kokemuksia.

Tämännäköinen vempele pitää huolen siitä ettei hammashihnakäyttöis tä
jakopäätä tarvitse milloinkaan pyörittää kylmänä. Eikä sitten moottoria
muutenkaan. Sähkölämmitintä mulla ei moottorissa olekaan. Tuo Riikosen
poltin on muuten täydellisen tuulivarma, uusintasytytyksiä ei ole tullut
milloinkaan. Liekkikin on mielestäni varsin sopiva auton 30mBar:lla mikä
on ällistyttävää kun poltin on suunniteltu alueelle jostain aina 2Bar:iin
saakka.

Viitosen kuulasynkronointila itteen kuulien sijaintiin.  Sinulla on kuvan perusteella (ura hammastuksessa) 2 mm kavennettu viitosen ratas.  Onhan nyt siihen kuuluva holkkikin kavennettua mallia, onhan.  Jos ei olisi, selittäisi se miksi kytkentäratas jää liian kauas eteen ja kykentäholkki joutuu liukumaan liian pitkälle ja paljastamaan kuulat.

Kaasulämmittimestä kiinnostaisi kuulla enemmänkin.

Edellinen viitosvaihdetta koskeva kommenttini perustuu näihin korjaamokirjan piirroksiin, itse ei ole vielä tarvinnut korjata.

Viitosen kuulasynkronointila itteen kuulien sijaintiin.  Sinulla on kuvan perusteella (ura hammastuksessa) 2 mm kavennettu viitosen ratas.  Onhan nyt siihen kuuluva holkkikin kavennettua mallia, onhan.  Jos ei olisi, selittäisi se miksi kytkentäratas jää liian kauas eteen ja kykentäholkki joutuu liukumaan liian pitkälle ja paljastamaan kuulat.

Joissain vuosimalleissa ne rattaat oli kauhian kapeat. Ei kai nyt ole tullut vääriä rattaita?  ( Juu, en minä tiedä sopiiko ne edes ristiin...)

Edellinen viitosvaihdetta koskeva kommenttini perustuu näihin korjaamokirjan piirroksiin, itse ei ole vielä tarvinnut korjata.

Terve! Rekisteröidy ihmeessä, kun vieraan viestit pitää aina valvojien erikseen hyväksyä voi olla viivettä ennenkuin ne näkyy.

Viitosen kuulasynkronointila itteen kuulien sijaintiin.  Sinulla on kuvan perusteella (ura hammastuksessa) 2 mm kavennettu viitosen ratas.  Onhan nyt siihen kuuluva holkkikin kavennettua mallia, onhan. 
Kaasulämmittimestä kiinnostaisi kuulla enemmänkin.

- Kyllä on molemmat kavennettuja, ellei olisi niin ratashan "leijailisi" tuon kaksi milliä
 holkin päällä sinne tänne ja kiristysmutterikaan ei pääsisi aivan paikalleen.
- Eräs asia mitä tuosta kuvasta ei heti huomaisi on se että synkronirengaskin jäisi omituiseen
 "väljään" tilaan, eli miten tuon nyt sanoisi. Esiohjauspalan liikevara tuskin riittäisi
 kaksi milliä liian kaukana olevalle synkronirenkaalle jolloin kytkentäholkki tavoittaisi
 synkronirenkaan sattumanvaraisessa asennossa. (Esiohjaupalojahan, ja niitten tiloja keskiö-
 kappaleessa on kolmessa kohtaa eikä tuo piirros oikeasti kuvaa sen kohdan leikkausta. Ei
 siitäkään huolimatta että siihen on piirretty jousi ja kuula. Jos siis joku ihmettelee miksei
 synkronilaitteesta saa mitään selkoa niin ei huolta, en minäkään saisi.)
- Tuossa aiemmin on kuva jossa viitonen on kytkeytyneenä ja siinä näkyy miten kytkentäholkki
 paljastaa kuulat noin puoliväliin saakka. Kytkentäholkki pysähtyy rattaan ja kytkentähampaiden
 välissä olevaan erotinlevyyn (joka sekin piirroksesta puuttuu vaikka se näkyisi kaikissa
 leikkaustasoissa) joten siihen asentoon ei siirtomekanismi eikä sen kuluminen tai säädöt voi
 vaikuttaa. Jos tuossa tilanteessa ratas olisi päässyt pakenemaan kaksi milliä niin kuulat
 olisivat tietysti karanneet jo verstaan lattialle. Ongelma onkin kytkentäholkin asema
 (ja asentovirheet) kun se liikkuu viitoselta poispäin eli pakille. Silloin kuulat karkaavat
 viitosen rattaan puolelta kuten nytkin kävi.
- Eräs asia jota en ole tajunnut on tuo toisiolaakeroinnin tiivistys vieläpä molemmin
 puolin. Keksiikö joku sille tarkoituksen....?

- Nelivaihteista rakennetta en olekaan nähnyt mutta kuvassa näkyy tavattoman matala ensiöakselin
 kiristysmutteri. Siinä täytynee olla jokin erilainen lukitustapa.....?

- Ehkä laitan kaasulämmittimestä enemmän johonkin muualle. Onhan se remonttikuva mutta
 täällä keskustelu karkaa kovin herkästi aivan uusiin sfääreihin. Mulla on myös
 (paljon)vanhemmassa kopissa vastaava lämmitin joten laitan siitäkin sitten samalla.

Joissain vuosimalleissa ne rattaat oli kauhian kapeat. Ei kai nyt ole tullut vääriä rattaita?  ( Juu, en minä tiedä sopiiko ne edes ristiin...)

- Niin, tässähän ei ole tullut mitään rattaita eikä siltä osin ole mitään muuttunut.
- Tamgearsilta kerrottiin että seuraavassa sukupolvessa osissa on paljon pieniä mittamuutoksia
 vaikka rakenne on suurimmalta osaltaan sama. Se tuli esille kun tarvitsin uuden toisioakselin.
 Kuitenkin... myöhemminhän viitosen kytkentälaite siirtyi ensiöakselille joten ristiinsopivuus
 lienee poistunut viimeistään silloin.
- Olisi mielenkiintoista jos joku esittelisi tuota uudempaa konstruktiota ja tuota kapean
 rattaan tilannetta. Tässähän emme oikeasti edes puhu kapeasta rattaasta vaan kokonaisuudesta
 jossa varsinainen ratas on vain osa, sehän ei toki ole 40mm:nen.

Kuva vaihteiston päädyn laakerikannesta eli laakereitten pidätinlevystä.
Laitoin tämän vain kun asia tuli esille toisessa ketjussa. (jota en halua
sotkea tällä)

"Tekniikkakeskustelu t»Matkailuautot»Aihe:Peugeot 1988 J5 vaihteistopulma"

Tässä siis kuitenkin kaikki normaalisti, laakerit lukittuna paikalleen.
(Ensiöakselin jakautuvasta laakerista siis vain ulkokehä nyt paikoillaan.
Sen aukosta pilkistää vaihteen valintavivun pää)
Ja vastaus #3:ssa näkyykin vastaavat vaihteistokuoren sisältä katsottuna.

Todella hyvä kuva  ja mielestäni asiantuntevasti jäsennelty. Voi himputti kun muutkin kuvaisivat enemmän ,sillä toi ainakin minua opettaa
hahmottamaan tilanteen paremmin

yst ter velimatti.

Tässä Mjerican kans olen keskustellu oman ducatoni ongelmasta (5-vaihde ulisee kun veto on päällä, ääni lakkaa moottorijarrutukses sa, muilla vaihteilla päinvastoin). Luulin vian johtuvan 5-vaihteen viallisista rattaista mutta korjaamolta tulikin viestiä että pääakseli liikkuu "3 senttiä" edes takas (tuskin kuitekan ihan noin paljoa) niin tuli mieleen että voisikohan olla niin että mulla toi pidätinlevy olis korkannu ja sen takia liike mahdollistuu pääakselilla....jok u siellä on periksi antanut.

Tässä Mjerican kans olen keskustellu oman ducatoni ongelmasta (5-vaihde ulisee kun veto on päällä, ääni lakkaa moottorijarrutukses sa, muilla vaihteilla päinvastoin). Luulin vian johtuvan 5-vaihteen viallisista rattaista mutta korjaamolta tulikin viestiä että pääakseli liikkuu "3 senttiä" edes takas (tuskin kuitekan ihan noin paljoa) niin tuli mieleen että voisikohan olla niin että mulla toi pidätinlevy olis korkannu ja sen takia liike mahdollistuu pääakselilla....jok u siellä on periksi antanut.

sepä juuri..

sepä juuri..

No mutta eikös tää sitten korjaannu uudella pidätinlevyllä? Eikös siinä vitosen korjaussarjassa ole semmonen mukana?

Korjataampa tähän että tuli vastaus korjaamon edustajalta että "Rattaat (5-vaihteen) on irti, laakeri toisessa päässä sökö"...meen käymään korjaamolla maanantaiaamuna niin ehkä selviää mikä siellä oikiasti on hajalla ja onko etes korjattavissa..
Anteeksi että tähän ketjuun sotkeuduin..
Vituttaa vaan suunnattomasti että oon laittanu 1200+700e tuon romulaatikon korjauttamiseen eikä loppua rahan menolle näy.
Siis vielä pitää lisätä 360e 5-ratassarja, turhaan tilattu mutta oma moka. Jos joku tarttee niin voin myydä halvalla.

Tässä kuvassa näkyy melko tarkasti rattaitten asemoinnit ja kytkentäholkki
vapaa-asennossa. Viitosen toisioratas näkyy nyt välilevyineen. Eli kovin paljoa
ensiöratas ei voisi tuolta nousta rusauttamatta ensin välilevyyn ja sitten
kytkentähampaisiin. 3cm olisi jo laatikon muittenkin osien puolesta
mahdottomuus, 3mm:ä tuntuu sekin paljolta. Tuolla toisessa ketjussa mainittu
2,4mm taitaa pysäyttää nelosen ensiörattaan laatikon takaseinään.
   Nuo korjaamon viestit on todella niin hämäriä että tuo pitää itse käydä
paikan päällä tutkimassa. Lukituslevy on tietenkin vioittunut mutta siinä en näe
kovin suurta ongelmaa, ei sittenkään vaikka sellaista ei saisi varaosana tai terveenä
käytettynä. Sitä voinee täytöshitsata ja hioa, sille riittää kun se pysäyttää laakerin.
 On luultavaa, jos noissa korjaamon lausunnoissa on mitään tolkkua, että ensiöakselin
laakeripesä on väljiintynyt. Mutta onko liikaa...? Tällähän ajettiin nelosella vielä
hyvin joten ehkä voisi kokeilla jatkaa niin että vain laakeri uusittaisiin ja sen
lukitus varmistettaisiin. Auto olisi pienellä kustannuksella ja nopeasti taas ajokunnossa
ja jatkoa voisi miettiä ja päättää myöhemmin. Viitosella ajettavaahan näistä ei kuitenkaan
saa millään kohtuullisella keinolla. (1) Jos sitten laakeripesä on niin pahasti vioittunut
että noilla kuorilla ei enään aiota jatkaa niin lukituslevyä voinee lankahitsillä ja
hiomakoneella nopeasti "kohentaa" sen verran että auto on oman moottorinsa voimin
liikuteltavissa. Tämä siis jos sen ei haluta jäävän korjaamolle jatkoa odottamaan.
  Irronnut ratas on niinikään käsittämätön kun viitonen veti vielä, vaikkakin
ääntäen. Mullahan oli jo autoa ostaessa viitonen lakannut vetämästä koska kytkentäkeskiön
uritus akseliin oli pettänyt. Se oli jossain mielessä onni onnettomuudessa koska myös
kytkentäuritus oli jo pitkälle kulunut (kuvat aiemmin). Tamgearsilta kerrottiin että niistä
irtoilee myös palasia vaurion loppuvaiheessa mikä varmaankin olisi ollut myös oman
laatikkoni kohtalo. Nuo palaset joutuvat helposti rattaitten väliin ja silloin vaurio onkin
jo laajempi.
   Tässä on nyt kuitenkin niin epäselvät perustiedot tilanteesta että tämän
pidemmälle tuskin kannattaa järkeillä vielä. Tulevana päivänähän saataneen parempaa tietoa
asiasta ja sitten voi arvioida löydöksiä. Riippumatta niistä sanoisin että ota heti talteen
viitosen kytkentäosat, siis kytkentäholkki, siirtohaarukka ja sen kiinnitysruuvi, lisaksi
kuulat, jouset ja synkronoinnin esiohjauspalat, kolme kappaletta kutakin. Kun sulla on kuulat
ja niitten paininjouset kädessäsi niin tiedät etteivät ne seikkaile laatikon sisällä. Kun
siirtohaarukan ruuvi on irrotettu niin siirtohaarukka tulee ulos kytkentäholkki mukanaan.
Siinä vaiheessa kuulat ja jouset purkautuvat kanavistaan joten niitten kohdat on peitettävä
kädellä että ne saa napatuksi. Jos korjaamo on jo tehnyt tämän niin kysy onko kuulat tallessa.

Lisäksi, yritä saada mitta-arvo ensiöakselin radiaaliliikkeestä toisioakseliin suuntautuvalla
linjalla. (siis akseleitten välinen etäisyysheitto) Oikeastaan laakerikehän vastaava liike olisi
se tärkeä mutta jos laakeri on vioittunut niin sitä ei ehkä helposti saa erikseen mitattua.

Ja vielä... ota kamera mukaan. Mieluusti kokeile etukäteen miten saa parhaiten tarkkoja lähikuvia.


(1) Mulla on tähän joukko ideoita joihin palannen myöhemmin. Ne ovat lopullisessa muodossaan
 aivan liian suurisuuntaisia teetettäväksi palkkatyönä mutta joku pätevä ja rajat rikkova
 harrastaja saattaisi teoriassa sellaiseen ryhtyä. Tuskin kuitenkaan kannattaa pelkästään
 viitosella ajamisen ilosta, harrastajathan kuitenkin aina motiivinsa löytävät. (Linus Torvalds,
 ---- Just for fun!)