Se, että 'öljysumua on jokapaikassa', vai miten se oli, ei vielä takaa täydellistä voitelua. Kyse on myös öljyn määrästä laakereissa ja hammasväleissä. Vasta riittävällä voitelulla saadaan paineenkestävä kalvo.
Tämä pätee muihinkin kone-elimiin. Kuorman ja nopeuden kasvaessa ensin vaseliini, sitten roiskevoitelu, painevoitelu...
"Se, että 'öljysumua on jokapaikassa', vai miten se oli, ei vielä takaa
täydellistä voitelua."
- Siis mikä oli ja miten... nyt jäi epäselväksi. Suurnopeuskoneissa käytetään
öljysumuvoitelua hyvällä menestyksellä mutten pysty näkemään asiayhteyttä tähän..?
"Kyse on myös öljyn määrästä laakereissa ja hammasväleissä."
- Kyllä, (vierintä)laakereille pienikin määrä riittäisi, niin pieni ettei sitä
helposti arvaisikaan. Hammasvälit vaatiikin sitten jo jotain ja tässä vaihteistossa
asia on hoidettu mallikkaasti kuten ylempänä kuvassa voi todeta. Samaten tämän remontin
aikana monella eri tavalla kävi selväksi että vaikka näissä vaihteistoissa on monta
heikkoutta niin voitelu ei kuulu niihin. Jo ennen kuin olin päässyt itse tutkimaan asiaa
olin ihmetellyt sitä että jos jossain kohtaa vaihteistossa olisi puutteellinen voitelu
niin eikö ensimmäiseksi hammasrattaat jauhautuisi puruksi ja muut vahingot sitten olisi
seurausta toisaalta metallijauheesta ja/tai tuhoutuvien rattaitten aiheuttamasta valtavasta
laakerikuormasta. Kuitenkin juuri tämä vikaantumismekanism
i näyttää puuttuvan.
(huom. irtonaiset osat rattaitten välissä on eri asia)
"Vasta riittävällä voitelulla saadaan paineenkestävä kalvo."
- Tarkoittipa riittävä sitten määrää eli laatua niin tässä tapauksessa kumpikaan ei
jättäne toivomisen varaa. Viitosen rattaat, laakerit ja koko kytkentälaite saa päälleen
runsaan öljyvirran eikä ole selvää syytä epäillä GL-4 luokan paineenkeston riittävyyttä.
(Paineenkesto ei ole ratkaisu siihen että kytkentälaitteen keskiö on jonkinverran liian
pehmeää ainetta jos kohta liioiteltu kovuuskaan ei sitä olisi, mutta tämä on jo eri jutun
aihe myöhemmin)
"Tämä pätee muihinkin kone-elimiin. Kuorman ja nopeuden kasvaessa ensin
vaseliini, sitten roiskevoitelu, painevoitelu..."
- En taaskaan hahmota selvää asiayhteyttä tähän mutta....
kuorman osalta; rasvavoiteluaineisi
in tuo pätee kun jätetään kuivavoiteluaineet
(MoS jne.)pois laskuista, sen sijaan roiske- ja painevoitelu ovat tyypillisesti
molemmat hydrodynaamisia voitelumuotoja ja sellaisina niitten kuormansieto ei
nimenomaisesti eroa jos nopeutta on. Lähellä pysähdyspistettä painevoitelulla
voi olla tietyin edellytyksin etuja.
- Painevoitelusta on olemassa harvinainen hydrostaattinen muoto jota ei käytetä
laakeripaineen siedon takia mutta joka sekin paineensieto korostuu nimenomaan
pysähdyksessä tai lähellä nollanopeutta. Ajoneuvoissa en tiedä tälläista käytetyn.
Sattumoisin mulla on sorvissa hydrostaattinen pääkara ja siinäkin syynä on
äärimmäinen pyörimiskeskeisyyde
n tarkkuus jota ei vierintälaakeroinni
lla saavuteta.
Lisäksi se vaimentaa värähtelyä kun vierintälaakerointi synnyttää sitä. Kuorman ja
vielä vähemmän nopeuden kasvu eivät ole käytön peruste.