Tuo kaikki on meistä jokaisen hyvä muistaa ja kun emme kuitenkaan muista niin hyvä, että joku muistuttaa.
Turvallisia kilometrejä kaikille teille ja teille!
Turvallisia kilometrejä kaikille teille ja teille!
Sivuja: [1] Siirry alas
Tuo kaikki on meistä jokaisen hyvä muistaa ja kun emme kuitenkaan muista niin hyvä, että joku muistuttaa.
Turvallisia kilometrejä kaikille teille ja teille! Tervetuloa takaisin.
Itse emme mene tien yli edes huoltoasemalle jos ei "kilometrin" suoraa tietä näkyvissä. Ei pääse kukaan tulemaan "miljoonaa mutkan/mäen takaa". Emme muistaakseni nähneet tänä vuonna minkäänlaista onnettomuutta 8000km aikana Useana vuonna olemme nähneet, rekkoja autoja jne, tulipaloja, kolareita ,ojaanajoja . Edit: Olihan Liettuassa yksi rekka lipsahtanut pellolle, liian reunaan ja sitten läx. Ei muuta kuin aineellisia vahinkoja, vetoauto oli ehjän näköinen Oikein turvallista matkaa teille
ja ihan noita onnettumuuksia voi tosiaan sattua myöskin täällä kotokulmilla jossei ole erittäin tarkkana liikenteessä pienikin herpaantuinen ja .. jotta ollaan liikenteessä mielummin varovaisia kuin uhka rohkeita .... Nuo tuollaiset näkemiset kolareista jäävät aina ainakin hetkeksi aikaa pyörimään mieliin - jotkut ihan pidemmiksikin muistoiksi, kuten itsellä Lofooteilla ruots. kalarekan syöksyminen vuorenrinnettä alas rotkoon (kuski ja appari kuolivat). Muutama pahempi kolaripaikkakin on Puolassa tullut nähtyä.. Eikä niissäkään henkilövahingoilta ollut vältytty.
Omituista Puolassa kolaritapahtumissa on se, poliiseja on kuin pipoa, mutta kukaan heistä ei ole kiinnostunut ohjaamaan muuta liikennettä ohi - enemmänkin estävät ja kaikki seisovat. Tuossa Kaarinan kuvaamassa tilanteessa ei minusta rekkakuskikaan ole ihan syytön. Ainakin Suomessa (ja miksei EU:n harmisoiman lainsäädännön myötä Puolassakin) oikea tilannenopeus edellyttää kykyä pysäyttää ajoneuvonsa tien näkyvällä osalla. Jos ei näe, niin ei auta kuin himmata.. Mitäpä kääntyjä voi olettaa muutakuin 'ennalta-arvattavuutta' lain noudattamisessa.. sikäli-mikäli siitä oli lupa kääntyä, eikä kääntyjä muuta, esim. havantovirhettä tehnyt.. Pahimmillaan Puolassa minusta noiden rekkakuskien piittaamattomuus on taajamissa, noilla läpikulkuteillä.. mutta kun rekkoja on niin paljon, niin 'mädät omenat' jäävät päällimmäisinä mieleen Itäblokin slaavilaisita ihmisisstä on jäänyt mieleen 'kovakuorisuus' (sulkeutuminen) joka nousee esiin ongelmatilanteissa - ilmeisesti historia on opettanut, että jokainen loppukädessä on vain omillaan.. toinen mikä pistää silmään on katsekontaktin välttely, ihan jopa asiakaspalvelussa - itse asiassa myös käsikontakti vaikka rahan käsittelyssä.. Kulttuureissa on eroja
*****
20 vuotta on tullut ajeltua Puolan kautta eteläiseen Eurooppaan. Mielestäni liikennekuri on parantunut huomattavasti sinä aikana.
Vai eikö vaan sitten ole kaistapäisimmät osuneet kohdalle. Keväällä kurittomimmat autoilijat olivat Liettuassa. 20 vuotta on tullut ajeltua Puolan kautta eteläiseen Eurooppaan. Mielestäni liikennekuri on parantunut huomattavasti sinä aikana. Toukokuussa ajettiin läpi Puolan ja mielikuva sama kun Sepolla, liikennekuri parantunut ja järjettemyyksiä ei nähty. Muutenkin maan kehitys ja infrastruktuuri on muuttunut huimasti muutamassa vuodessa. Meidän mielestä Latvia oli vehiten muuttunut niin rekenteeltaan kun liikenteen kohdalta. Puolassa liikennevalvontaa paljon ja ennätys taisi olla kolmen tutkan läpi ajaminen tunnissa, rauhassa ajelin noitten läpi kun sakon olin samana päivänä jo saanut. Puolassa on minusta ihan hieno ajella, mutta vain päivällä..
Yöaikaan en enää aja metriäkään. Rekat ajavat kapeilla teillä hyvin keskellä ja huonosti suunnatuilla valoila. Kerran ajoin hetken ja kauhusta kankeana ajoin yhden rekkaterminaalin pihaan turvaan. Sen jälkeen olen ajanut vain ja ainoastaan valoisaan aikaan. Koskettava tarina Kaarinalta siinä alussa.
Puolan liikenteestä jäi mulle huono kuva, kiireisiä rekkoja, peräänajokolareita, ristejä tien varrella, huonot opasteet campingeille... Siellä ja muuallakin euroopassa oli erikoista kaupunkien ja kylien läpimenotiet, joissa oli 80 rajoitus ja liikennevalot, joissa tuli usein aika äkkijarrutus rekan perässäkin kun ei aina nähnyt pidemmälle, eikä rekkojen äkkijarrutuksiin ollut kotimaassa tottunut. Pidempiä väliä olisi hyvä pitää. Maltti on valttia joka maassa! m Liikenne täällä Puolassa vaatii jatkuvaa valppautta. Toki sitä tarvitaan muuallakin, mutta täällä jotenkin pitää koko ajan katsella muita, koska kaikki ovat niin arvaamattomia. Ei voi luottaa, että toinen toimii "järkevästi" tai huomioi sinut. Nopeudet on todella kovia, tutkanpaljastimet yleisiä, ja nuo kylien läpi menevät tiet oikeasti aika pahoja, kun pitää jarruttaa äkkinäisesti 90:stä 50:iin liikennevalon kohdalla, ja takaa tulevasi ei sitä haluaisi tehdä. Minut on ohitettu mitä kauheimmissa paikoissa, ja jos muu ei auta niin pyörätietä pitkin. Jalankulkija on kohtuuturvassa vain kaupungien (isojen) keskusta-alueella, vähänkään sivussa henkikulta on höllässä. Ja koirat paras pitää lyhyellä hihnalla, jotta kukaan ei aja niiden yli tietä ylittäessäsi.
Kyllähän tuohon adaptoituu ja oppii ajelemaan, ja pakkoko sitä on pahimpiin ruuhkapaikkoihin itseän tunkea. Erityisen varovainen pitää muuten olla vuoristoalueen ylittävillä teillä, nopeusrajoitus on aika kova (90) ja tie mutkaista ja sää arvaamatonta. Ei ohituspaikkoja, mutta muut kuskit tuntuvat yrittävän ohitusta missä vain. Sivuja: [1] Siirry ylös
|