Tuollaisella tervehtimellä kai osaltaan pönkitetään sitä yhteishenkeä: "kato, sinäkin olet ostanut vaunun/auton/tms". Minusta tuollainen toimii niinkauan kuin se massa pysyy siinä kokoluokassa että voidaan oikeasti olettaa valintaan liittyvän jotain sellaista joka yhteishenkeä luo tai selvästi kertoo yhteisistä arvoista. Kun massa kasvaa suureksi, lisääntyvät myös eri arvomaailmat, periaatteet ja tarkoitusperät massan sisällä ja se alkuperäinen yhteishengen lähde esli syy pienenee suhteessa kokonaisuuteen.
Silloin kun suomessa oli 100 Toyota merkkistä henkilöautoa, niiden kuljettajat varmaankin moikkailivat toisiaan kun vastaan tulivat. Jaguaarilla liikkuessa morjestelen jos joku ajelee vastaan Jagella joka selvästi vaikuttaa "harrasteelta" tai sattuu olemaan samaa mallia. Mutta jos noitakin tulisi joka kadunkulmassa vastaan, tuskin morjestelisin.
Mihin liikenteessä olevien matkailuvermeiden määrän pitää nousta että voi hyvällä omalla tunnolla lopettaa kaikille käden heiluttelun? Minusta se määrä on jo tullut täyteen ja siksi lapa ei ensimmäisenä automaattisesti nouse aina kun matkailuverme vastaan tulee.
Toinen asia jonka olen aiemmin liittänyt tähän yhteyteen: yleensä vastaantulijoilla se lapa nousee helpommin maantiellä. Kaupungissa morjestelu on minusta vähäisempää ja polttoainemittarill a viimeistään yhteishengen pumppaaminen lakkaa. Miksi? Onko niin että maantievauhdissa vastaantulevalle on "helpompi" morjestaa ja olla sosiaalinen koska siellä se tilanne on ohi sekunnissa eikä ole riskiä että se siitään "vakavammaksi" muuttuisi: tilanteessa voi olla rento, yhteishenkinen ja kaikkea muuta ilman että siinä on "riskiä". Mutta kaupungissa vaikkapa liikennevaloissa näyttää että moni vain vaivaantuu jos vierelle pysähtyneelle matkailuvermeelle kättä nostaa: tuleeko tuossa tämä sosiaalisuus liian iholle ja lähelle: "juuh, ollaan kavereita jne mutta riittävän välimatkan päästä...". Tai jos ajelet moottoriteillä ohi hitaammasta ja moikkaat > svidduiluksi se lasketaan...
Täten julistan omana mielipiteenäni että kaikille moikkailu on "turhanpäiväistä" ulkokultailua ja itsensä vähällä vaivalla "mukavaksi tekemistä" eikä monelta osin oikeasti todista asioista tai käyttäytymisperiaat teista suuntaan tai toiseen. Se yhteishenki ja todellinen mukavuus/joviaalisuus punnitaan sitten kun näet toveri matkaajan tienposkessa vesisateessa rengasta vaihtamassa: otatko ja pysähdyt vai katsotko että hyvin näkyy homma sujuvan, moikkaat iloisesti ja jatkat tyytyväisenä, rinta yhteishengestä pullollaan, matkaa
Hyväksyn osaltani siis täysin sen että tarrallliset moikkailee toisille tarrallisille jne jne. Heillä on selkeästi joku yhteinen intressi ja jos tykkäät että siihen piiriin tekee mieli sisään niin sitten tarrakauppaan. Ja silloin on ihan sama onko se "yhteinen tarra" missä kulkineessa kiinni, käden tulee nousta anyway koska se tarra tai muu merkki indikoi syyn tervehtimiselle.
Rahtaritarraa moikataan olipa se tarra henkilöautossa tai rekassa (tai noin olen itse kokenut). Muiden tarrojen ja merkkien kanssa minusta voi olla ihan samalla tavalla.
Ja tätä ei pidä ymmärtää niin että näkisin tässä jonkun elämää suuremman ongelman jos minulle vilkutellaan ja moikkaillaan vastaantulevista vermeistä. Mutta joku "pakkotervehtimisen kannattaja" voisi miettiä ja ymmärtää sen miksi minä en välttämättä ensimmäisenä käpälääni ole nostamassa. En mielestäni ole "k***pää" vaikka en käsi ojossa jokaisella vastaantulevalle matkailulaitteelle olekaan tervehdystä heittämässä (vaikka valitettavasti joistain kommenteista tulee sellainen maku että tervehtimättä jättäminen olisi kusipäisyyttä ja kertoisi suuremmistakin henkisistä ongelmista).
Silloin kun suomessa oli 100 Toyota merkkistä henkilöautoa, niiden kuljettajat varmaankin moikkailivat toisiaan kun vastaan tulivat. Jaguaarilla liikkuessa morjestelen jos joku ajelee vastaan Jagella joka selvästi vaikuttaa "harrasteelta" tai sattuu olemaan samaa mallia. Mutta jos noitakin tulisi joka kadunkulmassa vastaan, tuskin morjestelisin.
Mihin liikenteessä olevien matkailuvermeiden määrän pitää nousta että voi hyvällä omalla tunnolla lopettaa kaikille käden heiluttelun? Minusta se määrä on jo tullut täyteen ja siksi lapa ei ensimmäisenä automaattisesti nouse aina kun matkailuverme vastaan tulee.
Toinen asia jonka olen aiemmin liittänyt tähän yhteyteen: yleensä vastaantulijoilla se lapa nousee helpommin maantiellä. Kaupungissa morjestelu on minusta vähäisempää ja polttoainemittarill a viimeistään yhteishengen pumppaaminen lakkaa. Miksi? Onko niin että maantievauhdissa vastaantulevalle on "helpompi" morjestaa ja olla sosiaalinen koska siellä se tilanne on ohi sekunnissa eikä ole riskiä että se siitään "vakavammaksi" muuttuisi: tilanteessa voi olla rento, yhteishenkinen ja kaikkea muuta ilman että siinä on "riskiä". Mutta kaupungissa vaikkapa liikennevaloissa näyttää että moni vain vaivaantuu jos vierelle pysähtyneelle matkailuvermeelle kättä nostaa: tuleeko tuossa tämä sosiaalisuus liian iholle ja lähelle: "juuh, ollaan kavereita jne mutta riittävän välimatkan päästä...". Tai jos ajelet moottoriteillä ohi hitaammasta ja moikkaat > svidduiluksi se lasketaan...
Täten julistan omana mielipiteenäni että kaikille moikkailu on "turhanpäiväistä" ulkokultailua ja itsensä vähällä vaivalla "mukavaksi tekemistä" eikä monelta osin oikeasti todista asioista tai käyttäytymisperiaat teista suuntaan tai toiseen. Se yhteishenki ja todellinen mukavuus/joviaalisuus punnitaan sitten kun näet toveri matkaajan tienposkessa vesisateessa rengasta vaihtamassa: otatko ja pysähdyt vai katsotko että hyvin näkyy homma sujuvan, moikkaat iloisesti ja jatkat tyytyväisenä, rinta yhteishengestä pullollaan, matkaa

Hyväksyn osaltani siis täysin sen että tarrallliset moikkailee toisille tarrallisille jne jne. Heillä on selkeästi joku yhteinen intressi ja jos tykkäät että siihen piiriin tekee mieli sisään niin sitten tarrakauppaan. Ja silloin on ihan sama onko se "yhteinen tarra" missä kulkineessa kiinni, käden tulee nousta anyway koska se tarra tai muu merkki indikoi syyn tervehtimiselle.
Rahtaritarraa moikataan olipa se tarra henkilöautossa tai rekassa (tai noin olen itse kokenut). Muiden tarrojen ja merkkien kanssa minusta voi olla ihan samalla tavalla.
Ja tätä ei pidä ymmärtää niin että näkisin tässä jonkun elämää suuremman ongelman jos minulle vilkutellaan ja moikkaillaan vastaantulevista vermeistä. Mutta joku "pakkotervehtimisen kannattaja" voisi miettiä ja ymmärtää sen miksi minä en välttämättä ensimmäisenä käpälääni ole nostamassa. En mielestäni ole "k***pää" vaikka en käsi ojossa jokaisella vastaantulevalle matkailulaitteelle olekaan tervehdystä heittämässä (vaikka valitettavasti joistain kommenteista tulee sellainen maku että tervehtimättä jättäminen olisi kusipäisyyttä ja kertoisi suuremmistakin henkisistä ongelmista).

)

Mitään eroa viimevuoteen en ole kyllä havainnu, toisinaan on sen henkistä porukkaa jonkun tapahtuman puitteissa esim joka ei vaan suvaitse heilutella, no ei se mitään, sieltä tulee tietä pitkin seuraava joka vispaa niin että ducaton kapiinissa ikkunat kolisee 

.Nuo retkeilyautot valitettavasti jää usein huomaamatta kun muistuttavat edestä kovasti norm.pakuja mutta jokaiselle huomatulle moikkaillaaan,tarralla tai ilman