Karavaanarin keskustelut > Karavaanarin olohuone
Ostakaa kaikki Kiinasta halavalla
K.E.V:
http://www.hs.fi/paivanlehti/06052014/ulkomaat/Kiina+maksaa+teollistumisen+hintaa/a1399263903627
--- Lainaus ---
Baoqiujoki virtaa viljapellon ja asutuksen välissä Xiadianin kylässä Pekingin itäpuolella. Maisemasta puuttuu kuitenkin kokonaan maalaisidylli.
Joesta leviää imelä, hapan haju, ja vesi on vihertävän harmaata. Pohjasta nousee kuplia, ja pinnalla kelluu paikoitellen ohut, öljymäinen kalvo.
"Vielä 1990-luvun alussa joen vesi oli yhtä kirkasta kuin pullovesi", sanoo lähellä jokea asuva hieman yli 60-vuotias nainen. "Siihen aikaan uimme ja kalastimme joessa."
Nainen ei halua nimeään julki, koska ympäristön pilaantuminen on niin arka asia, että siitä puhuminen voisi tuoda hänen perheelleen ongelmia.
"Patistelemme lapsia tekemään läksynsä sanomalla, että jollet opiskele, et pysty ikinä muuttamaan pois täältä", nainen sanoo.
Joen varrella yläjuoksulla on ainakin kolme terästehdasta ja paljon muuta teollisuutta. Kylästä alajuoksulle päin, tiheämmän asutuksen kohdalla, löyhkäävä joki on ohjattu katettuun betonikanavaan, sillä joki ei oikeastaan ole enää muuta kuin viemäri.
Samanlaisessa kunnossa on suuri osa Kiinan muistakin vesistöistä. Tämä johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta politiikasta, jossa tärkeimpänä tavoitteena on pidetty teollistumista ja vaurastumista hinnalla millä hyvänsä.
Nyt hintaa maksavat asukkaat niin Xiadianissa kuin muuallakin Kiinassa. Kiinan lehdistö on nimennyt Xiadianin yhdeksi maan lukuisista syöpäkylistä. Sana viittaa asuinalueeseen, jossa ihmisillä on tavallista enemmän ympäristömyrkkyjen vuoksi puhjenneita sairauksia.
Xiadianin sairastuvuudesta ei ole saatavissa virallisia lukuja, mutta kaikki HS:n tapaamat kyläläiset tietävät jonkun, joka on sairastunut syöpään tai johonkin muuhun luultavasti ympäristömyrkkyjen vuoksi.
Kiina myönsi viime vuonna syöpäkylien olemassaolon muttei ole kertonut lukumäärää. Asiaa tutkinut toimittaja Deng Fei listasi tällaisia kyliä vuonna 2010 noin sata.
Teollistumisesta on maksanut kovan hinnan esimerkiksi Feng Jun, 66. Hän puhuu HS:lle omalla nimellään, koska hänellä on enää hyvin vähän menetettävää.
Vielä viime vuosikymmenellä Fengillä oli Xiadianissa ankkafarmi ja karppilammikko. Sitten hänen molemmilla tyttärillään todettiin leukemia.
Vuonna 2007 vanhempi tytär kuoli 16-vuotiaana. Nuorempi on nykyään Fengin mukaan kohtalaisen terve.
"Minulla on kurja elämä", hän sanoo. "Olen hyvin pettynyt."
Feng sanoo myyneensä omaisuutensa, jotta voisi kattaa tyttärien hoitokuluja. Edes se ei riittänyt, joten hän on korviaan myöten veloissa.
Joen varrella yläjuoksulla on ainakin kolme terästehdasta ja paljon muuta teollisuutta. Kylästä alajuoksulle päin, tiheämmän asutuksen kohdalla, löyhkäävä joki on ohjattu katettuun betonikanavaan, sillä joki ei oikeastaan ole enää muuta kuin viemäri.
Samanlaisessa kunnossa on suuri osa Kiinan muistakin vesistöistä. Tämä johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta politiikasta, jossa tärkeimpänä tavoitteena on pidetty teollistumista ja vaurastumista hinnalla millä hyvänsä.
Nyt hintaa maksavat asukkaat niin Xiadianissa kuin muuallakin Kiinassa. Kiinan lehdistö on nimennyt Xiadianin yhdeksi maan lukuisista syöpäkylistä. Sana viittaa asuinalueeseen, jossa ihmisillä on tavallista enemmän ympäristömyrkkyjen vuoksi puhjenneita sairauksia.
Xiadianin sairastuvuudesta ei ole saatavissa virallisia lukuja, mutta kaikki HS:n tapaamat kyläläiset tietävät jonkun, joka on sairastunut syöpään tai johonkin muuhun luultavasti ympäristömyrkkyjen vuoksi.
Kiina myönsi viime vuonna syöpäkylien olemassaolon muttei ole kertonut lukumäärää. Asiaa tutkinut toimittaja Deng Fei listasi tällaisia kyliä vuonna 2010 noin sata.
Teollistumisesta on maksanut kovan hinnan esimerkiksi Feng Jun, 66. Hän puhuu HS:lle omalla nimellään, koska hänellä on enää hyvin vähän menetettävää.
Vielä viime vuosikymmenellä Fengillä oli Xiadianissa ankkafarmi ja karppilammikko. Sitten hänen molemmilla tyttärillään todettiin leukemia.
Vuonna 2007 vanhempi tytär kuoli 16-vuotiaana. Nuorempi on nykyään Fengin mukaan kohtalaisen terve.
"Minulla on kurja elämä", hän sanoo. "Olen hyvin pettynyt."
Feng sanoo myyneensä omaisuutensa, jotta voisi kattaa tyttärien hoitokuluja. Edes se ei riittänyt, joten hän on korviaan myöten veloissa.
Nyt Feng asuu veljensä luona toisessa kylässä. Hän on harvinaisen köyhä jopa kiinalaisen maalaisen mittapuulla. Tästä kertoo se, että osassa hänen huoneensa ikkunoista on lasien sijasta vanhanaikaiset paperiruudut.
Kiinan saasteongelmat olivat pitkään valtiosalaisuus. Nyttemmin Kiina on alkanut julkistaa niistä tutkimustietoa ja maan johto on ruvennut korostamaan puheissaan ympäristönsuojelua. Viime kuussa viranomaiset julkaisivat yllättäen kaksi raporttia, jotka vahvistavat ympäristöongelmien laajuuden.
Toisen raportin mukaan Kiinan maaperästä yli 16 prosenttia on saastunutta. Maasta mitattiin esimerkiksi kadmiumia, nikkeliä ja arseenia. Viljelymaasta on pilalla vielä suurempi osa, lähes 20 prosenttia. Toinen raportti taas kertoo, että noin 60 prosenttia Kiinan pohjavedestä on saastunutta.
Maan ja kasteluveden saastumisen on pelätty vaarantavan jopa ruoan saatavuuden, sillä Kiinassa on muutenkin hyvin vähän viljelykelpoista maata suhteessa väkimäärään. Siksi Kiina on ostanut ja vuokrannut paljon viljelymaata ulkomailta.
Osittain maan niukkuuden vuoksi ruokaa kasvatetaan saastuneillakin pelloilla. Myös eräs HS:n tapaama kyläläinen kertoi kasvattavansa Xiadianissa viljaa sekä omaan käyttöön että myyntiin.
Feng kertoo, että hänen kotitilansa kaivon vedestä mitattiin vuonna 2006 arseenia ja mangaania kolminkertaisesti yli ohjearvojen. Hän pitää saastunutta kaivovettä tyttärien sairastumisen syynä. Fengin mielestä saasteen lähde on entisen tilan naapurissa oleva terästehdas.
Tehtaan osuutta asiaan ei ole kuitenkaan todistettu. Feng nosti tehdasta vastaan vuonna 2008 korvauskanteen tyttärien hoitokuluista mutta hävisi jutun. Kiinassa on ylipäätään harvinaista, että vähän kouluja käyneet maanviljelijät ryhtyvät edes yrittämään moista.
"On erittäin vaikea todistaa, että saasteilla ja leukemialla on yhteys", Feng harmittelee.
--- Lainaus päättyy ---
--- Lainaus ---Saasteet tappavat
Kiinassa saasteisiin kuolee vähintään satojatuhansia ihmisiä joka vuosi. Pelkästään ilmansaasteiden on arvioitu tappavan jopa puoli miljoonaa vuodessa.
Kiinan johto on ottanut ympäristöasiat ohjelmaansa. Toiveikkuutta on herättänyt esimerkiksi uusi ympäristölaki, joka koventaa saastuttajien rangaistuksia ja voi tehostaa valvontaa.
Saastuminen johtuu pitkälti teollistumisesta, jossa ympäristöinvestoinnit on jätetty tekemättä. Siitä ovat hyötyneet myös länsimaat, jotka ovat saaneet Kiinasta tuotteita halvalla
--- Lainaus päättyy ---
:(
eura665:
Eipä taida olla merkitystä ostaako suoraan kiinasta halvalla vaiko kiinassatehdyn tuotteen suomesta kalliimmalla. Kotimaiset tuotteet on sitten asia erikseen.
Lähetetty minun HUAWEI G700-U20 laitteesta Tapatalkilla
K.E.V:
Kyllä kaupoissakin voi vältellä Kiinalaisia tuotteita. Ihan ruokakaupan tarjonnasta lähtien (ei uskalla syödä kun ei tiedä mitä sisältää). Samoin muuten, miettii vähän tarkemmin lompakon ja maailman suhdetta.
migel:
Kyllä tietty kaikki tämä info aikaansaa melko skitsofreenisen olotilan. Miten se ainainen talous,voitto ja hyöty vaan voittaa loppupeleissä vaikkakin samaan aikaan ihmiset sairastuu ja elinmiljöö kuolee?!
Eläimet kärsii ja koko pallo voi huonosti;- niin mukamas älykkäät ihmiset eivät osaa ajatella sata vuotta tai vielä pitempään eteenpäin...huh huh sentään,- uskaltaako sitä enään ostaa säilykkeitä-taidanpa selvittää vanhat verkkoni,-
Ja tietty sekin oletettu saalis on jo myrkyllinen ja ympäristöuhka mutta sen riskin kanssa vaan eletään!
jep jep t migel
ea:
Suomessa kuolee ennen aikaisesti ilman epäpuhtauksien johdosta
ihmisiä paljon. Jos tuon määrän suhteuttaa Kiinan väkilukuun
olisi luku lähes 250000 vuodessa. Tuohan on vain noin puolet
samasta syystä Kiinassa kuolevista. Ei ne asiat aina ole ihan
sitä miltä näyttää. Tai onhan ne. Tulkintoja vain on yhtä paljon
kuin tulkkeja. Tämä tästä.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta