Aihe: Voikukat

Niin surullista kuin se onkin, voikukat ovat kuolleet.  Tai niiden kukinta on kuollut.
Se on aina surullista.
Surullista siksi, että kesä on edennyt jo niin pitkälle.  Keväällä sanoin Mrs:lle, että " nyt sitten eletään tätä kevättä kuin viimeistä päivää, pidetään kiinni niin monesta taimesta, niin monesta kukkasesta, niin monesta voikukan varresta, sanotaan heille, että älkää niin nopeasti kasvako, ajatelkaa hieman meitä".

No, eivät vastanneet, jatkoivat vain kasvuaan.

HÖH.

Voikukkia olen vähennellyt joskus polkaisemalla lapion viereen ja vääntämällä niin että multapaakku halkeaa voikukan kohdalta, sitten nyppästään kasvi pois ja polkastaan paakku takas. Voikukannyppijä on huono, jää reikä nurmikkoon.

Meillä on aseena voikukkarauta, ja vinkkinä - reikiä ei jää kun purkaa nurmipaakusta voikukan pois ja polkasee loput takaisin reikään. Toukokuu taisteltu ja nypitty, nyt nurmi on siisti. Toki uusia tulokkaita saa nyppiä kerran-pari viikossa.

^
Reiät tasaantuu täyttämättäkin, mutta täyttää voi hiekallakin, tulee nurmikkoa ilmastoitua samalla.

Täs on oikee voikukkien kauhu
Tommosta voi käyttää vaikka päivittäin.