Ainakin yks kaveri sanoi että on estetty tehokkaasti tässä packard bellissä. Tuosta mitä kirjoitit en tosiaan ymmärtänyt mitään. Että siinä taso!
Ainakin yks kaveri sanoi että on estetty tehokkaasti tässä packard bellissä. Tuosta mitä kirjoitit en tosiaan ymmärtänyt mitään. Että siinä taso!
Himpun hankalaksihan tuo dualbuutin asennus on tehty noin peruskäyttäjän kannalta. Itse olen ratkaissut asian niin, että jos jossain koneessa on tuo pakko windows mukana, niin vedän sen vaan sileäksi syömästä levytilaa turhan takia. Ei sitä tule kuitenkaan käytettyä. Tältä koneelta, jolta nyt kirjoitan löytyisi win7 pro, mutta en ole sen puolelle buutannut kuin joskus päivittämään ko käyttiksen.
Ainakin yks kaveri sanoi että on estetty tehokkaasti tässä packard bellissä. Tuosta mitä kirjoitit en tosiaan ymmärtänyt mitään. Että siinä taso! Kone on vajaan vuoden ikäinen No juu ellei asiaan ole perehtynyt niin varmasti hepreaa. Toinen vaihtoehto tuossa käsittääkseni on muuttaa tuo windows 8 windows 7 tapaiseksi, pikaisella googlettamisella löysin tuollaisen http://muropaketti.com/retroui-palauttaa-windows-8n-kaynnista-valikon ja kannattaa lukea myös nuo kommentit! mutta tuosta itsellä ei mitään muuta kokemusta kun en windows konetta omista. Käynnistä valikkoon riittää www.pokki.com . Ja sp1:ssä se käynnistävalikko tulee takaisin
Saako linuxissa jotenkin tehtyä täys formatoinnin kovalevylle? Pitäisi saada yks ibm x40 kone ihan totaalisen tyhjäksi myyntikuntoon.
Saako linuxissa jotenkin tehtyä täys formatoinnin kovalevylle? Pitäisi saada yks ibm x40 kone ihan totaalisen tyhjäksi myyntikuntoon. Vaikka gpartedilla tai osionmuokkausohjelm alla. Mutta pystyykö sillä jyräämöön itsensä?
Linux on vielä hyvän matkan päässä jokaisen käyttäjän koneesta, koska jotkut haluavat pitää sen vaikeana pysyäkseen guru-asemassa. Juu, tosi vaikeaa käyttää Linuxia. Esimerkkinä mokkulayhteyden tekeminen Ubuntulla, ensin tökkää se mokkula USB porttiin sitten tee nämä (kuvasarjana): Juu, tosi vaikeaa käyttää Linuxia. Mukavaa, että joillakin osa-alueilla (ja joidenkin onnekkaiden laitemallien osalta) on kehittynyt käytettävyys. Yksittäisen osa-alueen helppous ei kuitenkaan vielä riitä. Minä asentelin tuon viimeisimmän ubuntun töissä http-proxyn takana olevassa verkossa. Asennusohjelma ei kysellyt proxyistä mitään, joten asennuksen verkko-yhteyttä vaatinut osa jäi tekemättä. Proxyn asennus selaimelle onnistui asennuksen jälkeen kohtalaisen helposti käyttöliittymän tarjoamista verkkoasetuksista, mutta apt ei ollutkaan integroitunut tuohon samaan asetukseen, ja jotta paketinhallinta alkoi toimia, sai käydä käsin editoimassa fileitä /etc/apt -hakemistosta. Siinä sitä helppoutta satunnaiskäyttäjäll e! Mukavaa, että joillakin osa-alueilla (ja joidenkin onnekkaiden laitemallien osalta) on kehittynyt käytettävyys. Ja se satunnaiskäyttäjä mattimeikäläinen sitten asentelee linuxeja tai muita käyttöjärjestelmiä työmaansa proxyverkon taakse? Normi käyttäjä kuitenkin enimmäkseen surffailee, tekee tekstidokumentteja ja katselee valokuvia. Ja tämä tapahtuu yleensä peruslaitteistolla ja tavanomaisilla verkkoyhteyksillä, joiden asetuksia useimmat eivät edes tiedä. Kaikki edellämainittu hoituu millä tahansa yleismallisella linux distrolla, jonka asentaminen ja käyttöönotto on usein jopa helpompaa, kuin kaupallisilla käyttöjärjestelmill ä. Saati sitten ihan koneen perusturvallisuus verkkokäytössä. En uskaltaisi huomenna 76v täyttävälle isälleni laittaa mitään windows konetta, jonka tietoturva on jatkuvasti uhattuna, vaan pistimpä perus linuxin, jossa on palomuuri, spammifiltterit jne jo ihan suoraan käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen valmiina. Skype piti vielä laittaa erikseen, niin oli surffailu/tekstinkäsittely/digikuvien katselu/lastenlasten kanssa skypettely kone valmis. Eikä ole ainuttakaan "mikähän tähän nyt tuli" puhelua tässä noin vuoden aikana tullut, eikä minun tarvitse epäillä tietotekniikkaa osaamattoman omistajan koneen olevan osana jotain zombie verkkoa. Ja se satunnaiskäyttäjä mattimeikäläinen sitten asentelee linuxeja tai muita käyttöjärjestelmiä työmaansa proxyverkon taakse? Normi käyttäjä kuitenkin enimmäkseen surffailee, tekee tekstidokumentteja ja katselee valokuvia. Ja tämä tapahtuu yleensä peruslaitteistolla ja tavanomaisilla verkkoyhteyksillä, joiden asetuksia useimmat eivät edes tiedä. Kaikki edellämainittu hoituu millä tahansa yleismallisella linux distrolla, jonka asentaminen ja käyttöönotto on usein jopa helpompaa, kuin kaupallisilla käyttöjärjestelmill ä. Linux:sta löytyy useita jakelupaketteja, mikä olisi käyttäjäystävällisi n esim. vanhuksien käyttöön? Linux:sta löytyy useita jakelupaketteja, mikä olisi käyttäjäystävällisi n esim. vanhuksien käyttöön? Taitaa olla vähän makuasia ja tilannekohtaistakin . Yksi hyvä on esimerkiksi Lubuntu. Siinä on yksinkertainen ja selkeä ulkoasu (vähän kuin win xp), hyvä pakettivarasto ja netistä löytyy hyvin tukea mahdollisiin ongelmatilanteisiin . |