Aihe: Värinäntasaus Ducaton kytkimessä

Laitan tähän omaan säikeeseen erityisen sivujuonteen jonka taustat
näette, jos kiinnostusta riittää, toisaalla säikeessä "Ducaton vaihteistoremontti".
(Tarkoitus oli ja on samalla selvitellä Ducatojen voimansiirto-ongelmien
syitä jos ei laajemmin niin ainakin näitten ennen v.-94 mallien osalta ja
ehkä yrittää löytää ratkaisuja jos mahdollista. Jo nyt on tullut vastaan
niin paljon mielenkiintoista että kokoan löydöksiä sitten aivan omaan
säikeeseensä aikanaan)
  Mutta asiaan.... tämä sivujuonne jonka merkitystä tai merkityksettömyyttä
yritän haarukoida liittyy kytkimen värinäntasaukseen. Panin merkille että
tasausjousten progressio on asetettu niin että ensimmäisen ja toisen vaiheen
jouset ovat hämmästyttävän löysät koneen (TD1,9) ilmoitettuun momenttiin
nähden. (180Nm) Oikeastaan myös vapaastihengittävän kin koneen momenttiin
(120Nm) nähden. En ole (vielä) tehnyt mittausjärjestelyä mutta jo käsituntuma
antaa olettaa ettei kone väännä vielä kovastikaan kun tasausmekanismi jo
makaa kolmatta vaihetta vastaan. Kaiken huipuksi kolmannella vaiheella ei
näyttäisi olevan liikevaraa juuri mitään mikä antaisi aiheen huoleen siitä
että jo kohtuullisillakin moottorin momenteilla kampiakselin nopeusvaihtelut
pääsevät "hakkaamaan" voimansiirtoa. Semminkin jos kyse on asuntoautosta
joka joutuu jatkuvasti puskemaan isoa ilmanvastusta vastaan. Kytkinlevyn
keskiö oli mulla muutoin kyllä eheän tuntuinen eli jousissa ei näy ulospäin
eletty elämä. Tämä levy oli Valeon valmistama.
  Olen tilaamassa mm. uuden kytkinlevyn josta saan ainakin jonkin
vertailun. Kuitenkin ehdottaisin jos joukossanne on niitä jotka ovat jättäneet
vanhoja kytkinlevyjä nurkkiin lojumaan tai jos teillä on pääsyä käsiksi
vaikkapa uusiin Ducaton kytkinlevyihin että tunnustelisitte niitten
tasausjousia. Useita vastaavia osia tutkimalla saisimme parempaa kokonaiskuvaa
siitä onko näitten vanhempien (tai uudempienkaan) Ducatojen värinäntasaus
tehtäviensä tasalla.

Nyt on sitten ensimmäinen vertailukohta käsillä kun olen päässyt tutkimaan
Ducaton uutta kytkinlevyä. Siinäpä olikin vertailtavaa kerrakseen.
Olin hyvin tyytyväinen kun näin uuden kytkinlevyn
torsiojousirakentee n. Se oli muutettu täysin "perinteiseksi"
yksivaiheiseksi ja liikevaraa näytti olevan erityisen reilusti.
Samoin jousien jäykkyys vastasi odotuksiani. Nyt on sellainen
tuntuma että moottorin kulmanopeusvaihtelu ei pääsisi hakkaamaan
voimansiirtoa. Syntyi vaikutelma että valmistaja,Valeo siis, on korjannut
erheensä ja laittanut asian kuntoon.
  Mitä enemmän tuota alkuperäistä kytkintä miettii
niin päätyy siihen ajatukseen että sen torsiojousissa oli hienosteltu
väärässä paikassa ja väärällä tavalla. Progressiivisuuden idea
oli kääntynyt alkuperäistä ajatusta vastaan kun liikevara loppui.
 Tietoisena Ducatojen voimansiirron erinäisistä ongelmista ja omista
löydöksistä jotka eivät alkuunkaan viittaa voiteluongelmiin herää ajatus
siitä että tällä olisi yhteyttä asiaan. Omat havaintoni viittaavat juurikin
pitkäaikaiseen hakkaavaan kuormitukseen hyvissä voiteluolosuhteissa, mm.
pehmeähkö synkronilaitteen keskiökappale on onnistunut kuluttamaan
merkittävästi kovempaa kytkentäholkkia.
  Jos nyt ajatellaan että näitä kuvan vasemmanpuoleisia
kytkimiä liikkuu teillämme yhä runsaasti (tämä oli n.180tkm ajettu, uskoakseni
alkuperäinen, eikä vielä ollenkaan muuten vaihtokunnossa), niin ajo-ohjeeni
tallaisille olisi täysin päinvastainen kuin mitä yleensä Ducatoille kuulee.
Siis moottorin vääntömomenttia olisi hellitettävä mikä tarkoittaa sitä että
viitosvaihteella voi aivan hyvin ajaa hitaasti. Ei kiihdyttää eikä auto pienellä
momentilla siis kiihtyisikään, eikä vähitellenkään saavuta (tyynellä, tasamaalla)
esim.80km/h nopeutta koska neliössä kasvava ilmanvastus estää enemmän nopeuden
kasvun. Jotta päästäisiin pienellä momentilla kiihdyttämään tai suurempia nopeuksia
ylläpitämäänkään niin sitten tarvitaan vetoapua alemmilta vaihteilta.
   Näissä vanhemmissa (ennen v.94) vaihteistoissa ei viitonen
vielä aivan tolkuttoman pitkä ollutkaan, kuulin että sitä on myöhemmin pidennetty.
Laskin omani rattaitten välityksistä (5.>>45/33 ja vetopyörästö 12/62) että 14":n
pyörillä 60km/h vastaisi 2000rpm, jos oikein meni, joka on dieselkoneelle aivan
mainio kierrosluku. Bensakoneellekin kohtuullisen kevyessä vedossa ihan käypä, jopa
moottoripyöräni (yli 100hv/l ominaisteholla) vetää siinä kauniisti.
   Tässä on nyt verrattu vasta kahta kytkintä joten kokonaiskuva
on vielä vajaa. Jos on niin, kuten alkaa vaikuttaa, että kytkimen vääntövärähtelyitte n
(=kulmanopeusmuutosten) tasausjousisto olisikin näitten vaihteistojen ongelmien
perussyy niin olisi mielestäni tärkeää että pääsisimme alkajaisiksi vertaamaan
mahdollisimman monia kytkinlevyjä, uusia eli vanhoja. Moottorin kulmanopeusvaihtelu
on kyllä sillä tavalla monimuuttujainen yhtälö ettei siihen laskennallisesti ole
helppo päästä käsiksi. Tämä kytkimen tasausjousten jousivakiokaan ei sitä vielä
kerro kun emme tunne kampiakseli/vauhtipyörän inertiaa ja aivan erityisesti emme
tunne työiskun aiheuttaman momentin jakaumaa kammenkulman suhteen. Nelisylinterinen
neloskone kuitenkin sykkii aina sataprosenttisesti yhdellä sylinterillä kerrallaan
ja samoin jarruttaa (negatiivinen momentti) kaksi kertaa kierroksella, joten
liikevaraa tarvitaan runsaasti.
  Jos tuota ongelmien aiheuttajaa ei saada varmennetuksi ja poistetuksi tai
muuten kierretyksi niin käynee sillä tavoin että meillä tulee olemaan runsaasti
aivan kelvollisia asuntoautoja joita ei saada ylläpidetyksi kun ei ole vaihteistoja.
Meillä tarkoitan muitakin kuin Suomalaisia. Mielenkiintoista on nimittäin huomata
että vaikka Suomea pidetään vanhojen ajopelien maana (ei välttämättä huono juttu
sekään) niin vanhaa asuntoautokalustoa löytyy muualtakin, seuratkaapa vastaavia
ulkomaisia palstoja. Euroopassa niissa Ducatot taitavat dominoida kaikkialla.