Aihe: Veneen lämmityksestä

Kiitos näistä kommenteista ja kokemuksista 

Taitaa mennä osittain putket uusiksi ... Täytynee kokeilla mitä tapahtuu, jos vaihtaisi nuo ensimmäiset mutkat peltisiksi, mutta antais isojen putkien olla (100mm). Jos alkaa pehmenemään, niin täytynee vaihtaa kaikki.

Ensimmäinen lattialevy ruuvattu kiinni. Taitaa olla ainoa johon ei tule luukkuja. Vessan lattian lisäksi.



Ja vesiwebaston letkujen mallailua. Kritiikkiä 90 asteen kulmista otetaan vastaan Vaihdoin letkut webaston ja lämminvesivaraajan väliltä 16mm -> 19mm sisähalkaisijalle.. Jospa se vesi siellä liikkuisi. Konehuone tulee aika täyteen ja äänieristettä vielä tuohon sisäpintaankin, niin menee fiksummin nuin.  Kuvassa webasto ei ole vielä pultattu kiinni ja letkut varalta vähän liian pitkät. Sen takia vinossa yms.

Tehtiin tuossa vähän testiä ilmawebastolla.



Ei nyt ainakaan tunnin aikana saatu tuota putkea sulamaan tai pehmeämään. Tarkoitus olisi huomenna pujottaa webasto paikalleen veneeseen ja lämmitellä sitä ihan kunnolla siinä päivän aikana. Katsotaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Osia tuli ruotsista:




Jos oikein hyvin käy niin huomenna koekasaillaan tuo lämmitysjärjestelmä parilla patterilla. Minkäkokoinen paisuntasäiliö tulisi olla kun nestetilavuutta on ~100 litraa?


Onko jollakulla asiantuntemusta lämmönvaihtimista? Tämmöisiä ajautui pari kappaletta pajalle, ja niillä olisi tarkoitus moottoria jäähdyttää.




Osaako joku näistä sanoa jotain? "Teho" tietysti riippuu monesta asiasta, mutta montakohan hevosvoimaa/kilowattia näillä saisi jäähdytettyä? Järvivettä noista pumpataan siis läpi joko perävetolaitteen pumpulla, sähköpumpulla tai hihnavetoisella pumpulla. Isommat letkulähdot ovat ~1 tuuma, ja pienemmät 12mm ja toinen vähän isompi.

Klemmari poikineen..

Tehtiin tuossa vähän testiä ilmawebastolla.

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

Ei nyt ainakaan tunnin aikana saatu tuota putkea sulamaan tai pehmeämään. Tarkoitus olisi huomenna pujottaa webasto paikalleen veneeseen ja lämmitellä sitä ihan kunnolla siinä päivän aikana. Katsotaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Osia tuli ruotsista:

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)
(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

Jos oikein hyvin käy niin huomenna koekasaillaan tuo lämmitysjärjestelmä parilla patterilla. Minkäkokoinen paisuntasäiliö tulisi olla kun nestetilavuutta on ~100 litraa?


Onko jollakulla asiantuntemusta lämmönvaihtimista? Tämmöisiä ajautui pari kappaletta pajalle, ja niillä olisi tarkoitus moottoria jäähdyttää.

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)
(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

Osaako joku näistä sanoa jotain? "Teho" tietysti riippuu monesta asiasta, mutta montakohan hevosvoimaa/kilowattia näillä saisi jäähdytettyä? Järvivettä noista pumpataan siis läpi joko perävetolaitteen pumpulla, sähköpumpulla tai hihnavetoisella pumpulla. Isommat letkulähdot ovat ~1 tuuma, ja pienemmät 12mm ja toinen vähän isompi.

Olisin kyllä ihmetellyt jos olisi pwhmentyneet, jos kyseiset putket pitää kestää kiehuva vettä.

Bilteman mukaan tosiaan 95 astetta kestää tuo putki. Pyöritettiin webastoa veneessä paikallaan eilen muutama tunti eri tehoilla. Putken pinta lämpeni enimmilleen noin 55 asteeseen. Putken päästä tuli kuumimmillaan 70 sateista ilmaa ( 1,5 metriä lämmittimestä ). Ei tullut mitattua kuinka lämmintä ilma on heti webaston jälkeen.

Pientä pehmenemistä ehkä putkessa tapahtu, mutta ei mitään sulamista/taipumista tai kasaan painumista. Eikä myöskään hajua.

Täytyy nyt tässä pitää sitä päällä aina kun käy veneessä askartelemassa. Jos ei mitään tapahdu, saa jäädä nuo putket paikalleen..

Onhan noita varmaan erilaatuisiakin. Jollain foorumilla puhuttiin 65 asteen kestävyydestä..

Klemmari poikineen..

Joustavia klemmaraeita itse olen käyttänyt kohtiin jossa lämmönvaihtelu on iso. Nuo perinteiset löystyvät ja alkavat tihkumaan oman kokemuksen mukaan. Kylmävesipuolella samaa ilmiötä ei tapahdu

Onko jollakulla asiantuntemusta lämmönvaihtimista? Tämmöisiä ajautui pari kappaletta pajalle, ja niillä olisi tarkoitus moottoria jäähdyttää.

Seuraavaksi töissä asennukseen menee sellainen 1.2 MW vaihdin . . .  Kysy Alfalavalilta neuvoa mitoitukseen kun nuot näkyy Alfaa olevan, selvitä ennen yhteydenottoa selvitä "litkujen"  min/max lämpötilat, mikä liuos kyseessä ja siirrettävä lämpömäärä, nämä tuli enshätiin mieleen . . .     

Jos järjestelmään ei asenneta suodattimia jää homma kokeiluasteelle, pakka tukkeutuu pikapuoliin levästä ym:sta töhnästä sillä pakka on tiheä . . .

http://www.volvopentashop.com/SMarin/fi-FI/Details/AccessoriesCatalog/12101?path=1532%2F1961%2F12101

Tai köliputkilauhdutus;

http://www.bukh.dk/upload_dir/pics/Produkt-Ark/DV-48-RME/Owners-Handbook---BUKH-DV-48-RME.pdf

 Tässä esimerkiksi 48 hv Bukhin ohjekirja, jossa kölijäähdytys vaatii vain 1,5 m 22 mm putken vedenalle

 Keel cooling pipe 2 x ø22/ø19 copper pip ?

Ymmarsiggö oikke ?

Enoo veneellä ku soutanu, jos ei Ukkopekkaa huomioon oteta ;-)))

http://www.ukkopekka.fi/

Etsinajankuluksi tietoa viemäiputkista. Putket ovat olleet 90-luvun loppuun asti käytännössä PVC-muovia.

Normaalisti PVC:a ei saa käyttää yli 60°C:ssa - kuormitettuna maksimi
käyttölämpötila on n. 45°C. Erikoislaadut kestävät suurempia lämpötiloja,
PVC-C:a (kloorattu) voidaan käyttää 100°C:n saakka. Kovan PVC:n
lasittumislämpötila on n. 80°C, jolloin materiaali muuttuu kumimaisen
joustavaksi. Puolipehmeällä PVC-laadulla on kumimaiset ominaisuudet
normaalilämpötilass a. PVC:n iskunkestävyys on heikko alhaisissa lämpö-
tiloissa.

Nykyisin putket ovat polypropeenia (PP). Polypropeenin ominaisuudet ovat erilaiset.

Polypropeenilla on polyeteeniä korkeampi sulamis? ja hajoamispiste. Sillä on myös
parempi lämmönkestävyys kuin polyeteenillä, jolloin sen käyttölämpötila?alue on
myös laajempi, jopa + 110 °C – 130 °C lämpötiloihin asti. Sen kylmänkestävyys on
kuitenkin polyeteeniä huonompi. Polypropeenista valmistetut tuotteet kestävät
lämpökäsittelyä kiehumispisteen yläpuolella ja niitä voidaankin steriloida.

Tuo klemmariasia on hyvä huomio. Noiden patteritarvikkeiden mukana tuli tuon jälkimmäisen kuvan mukaisia klemmareita. Täytyy vähän perehtyä noihin ja hankkia tosiaan tarkoitusta vastaavat tavarat lopullisiin asennuksiin.

Minulla oli myös 10 m:n teräsvene 25 vuotta. Jääkaappi, liesi ja lämmitys toimi propaanilla. Mitään ongelmia ei ollut. Jääkaappi oli myös 12DC ja 230 AC toiminen.  Kaasupullot olivat venee uimatasolla ulkopuolella ja sieltä putkisto liettä ja j-kaappi varten. Lämmityspannu oli Manu-koneen vesikeskuslämmitin joka otti ilman ulkoa ja pukkasi savukaasut ulos.
Tarkistutin parin vuoden välein ammattilaisella nestekaasujärjestel män ja itse vuosittain liitokset vuodon tutkimusspraylla.  Lisäksi oli kaksi nestekaasuhälytintä .

Sähkö on kyllä ihan ok juttu mutta esim. jääkaapin sähkönkulutus on aiheuttanut monelle ongelmia.  Minusta propaani käyttö huolellisesti on aivan ok.
Kun sinulla on hyvä eriste finnfoam niin tarvitset harvoin lämmitystä. Itse käytin "lämmitykseen" ja ja tunnelman luomiseen iltaisin paria öljylamppua ja useita kynttilöitä ja ei ollut edes lämpö päällä.

Hei, ja kiitos viestistäsi!

Kaasu olisi monessa mielessä hyvä vaihtoehto, ja tosiaan itsekin olen sitä mieltä että oikein tehtynä se on myös turvallinen.

Päädyttiin nyt kuitenkin yrittämään dieselillä. Siinä on tietysti omat etunsa, mutta myös huonot puolet.

Tulevat lämmitysjärjestelmä t ovat tavallaan ylimitoitettuja, kun pelkkä ilmawebasto yksinäänkin riittäisi mukavaan veneilyyn Suomen sisävesikeleillä. Osittain niitä rakennetaankin ihan tekemisen ilosta.



Tuli tehtyä nuo kierukat varaajaan ihan summassa ja nyt jälkeenpäin laskeskelleen näyttää ettei se lämminvesi todellakaan lämpenen tuossa kierukassa.. Joten täytyy miettiä vaihtoehtoja taas :)

Ajattelin tuoda esille rakentamani systeemin jossa matkailuautoa, tässä tapauksessa bussia, lämmitetään lattialämmityksellä ja pattereilla ja lämmönlähteenä toimii webasto ja suolavaraaja.

Lattiaan asennettiin Uponor Siccus 12 valmista eristepeltilevyä, johon putki paineltiin kiinni. Levyssä on samalla 15mm eps eriste ja luukkuja lukuunottamatta asennus olikin pelkkää levyjen latomista ja putken kieputusta. Busseissa on ihan kiitettävästi lattian huoltoluukkuja. Luukkuihin asennettiin lämpövälikannet, jossa putket luukun nurkasta sisään ja ulos, putket kiinni pp-kennolevyyn ja siccuslevyyn. Näin jokainen luukku on lämmin, sekä helppo avata ja sulkea.

Keskioven sisäänkäynnin eteiseen asennettiin saksalaisten tiedemiesten kehittämä suolavaraaja joka perustuu suolan faasimuutokseen. Suola sulaa ja kiinteytyy käytön aikana ja väite on että tämä varaaja vastaa 500 litran vesivaraajaa. Suola on yhtenä könttinä varaajan sisässä ja köntissä kulkee kaksi kierukkaa, lataus ja purkukierukka. Moottorin vesitilavuus ei siis kasva viittäsataa litraa vaan muutaman mitä kierukat vetää. Näin ollen moottorin paisuntaan yms ei tarvi tehdä mitään lisäyksiä.

Varaaja ladataan ajon aikana latauslinjasta jota voidaan avustaa 30kw webastolla. Samassa latauslinjassa on toinen pieni 40 litran käyttövesivaraaja kaksoiskierukalla. Kun autolla ajetaan, lämpenee käyttövesi ja suolavaraaja 85 asteeseen.

Varaajan purkukierukka ottaa lämpöä pattereiden linjasta ja palauttaa lämmön samaan linjaan. Varaaja on ikäänkuin rinnan sarjassa takaiskun edeltä ottaa ja taakse palauttaa. Varaajalinjassa on haara lattialämmitykselle . Kiertovesipumppu kierrättää varaajan ja lattian väliä huonetermostaatin ohjaamana, kunnes Danfossin FJVR paluuvesitermarit alkavat sulkea piiri kerrallaan kiertoa pienemmälle. Näin siis lattia lämpenee ensin. Kun termarit alkaa rajoittaa kiertoa, kiertovesi löytää tiensä patteriverkkoon ja sitten alkaa lämmetä myös patterit.

Varaajassa on anturi mikä käskee webaston tulille. Silloin kun webasto ainoastaan lataa varaajaa niin releventtiili sulkee patterikierron siksi aikaa jos käyttäjä niin haluaa. Tämä siksi että webastossa on niin valtava teho että patterit hehkuttaisi lataamisen aikana sisätilat saunaksi.

En ole kokeillut vielä systeemiä. Kovasti tehdään töitä että saadaan homma valmiiksi ja testattua mennäänkö yksi yö pelkällä varaajan energialla ilman latausta. Virrankulutus lämmitykseen on 14w mitä yksi pumppu vie. Tuo iso weba hörppää 200w joten varaaja tulee tarpeeseen.

Tämä systeemi voisi toimia veneessä vielä helpommin kun moottorin jäähdytysenergia työnnettäisiin varaajaan eikä järveen.

Mielenkiintoinen projekti :) Tuo suolavaraaja on minulle täysin uusi juttu. Laitahan tietoa kun projekti edistyy ja pääset testailemaan.

Laskitko kustannuksia lattilämmitykselle + varaajalle? Vai haluatko pitää omana tietona..

Systeemihän kuulostaa muuten samantyyppiseltä. Arvioin että keskiverto veneilykeleillä meillä webasto pyörähtää 2-3 kertaa yössä noin tunnin ajan. Tämä tosin on aika puhdas arvaus.

Bussissa taitaa olla 24 voltin järjestelmä?

Minkäskokoisia lämminvesivaraajia karavaanivehkeissä on? Tai toisin muotoiltuna, minkähän kokoisen varaajan sitä tekisi käyttövedelle, jos nyt siihen ratkaisuun pääädytään. Käyttö on satunnainen suihkuttelu, vessan käsienpesuhana ja keittiön hana. Tiskailtuahan tuossa ehkä tulee jonkinverran.

Jos laittaisi webaston kiertoon lämmönvaihtimen vielä, jolla saisi myös käyttövesivaraajan lämpimäksi.

Minä olen laittanut busseihin noita 40 litran kaksoiskierukkavara ajia, mukavan nopeasti lämpenee ja kyllähän siitä suihkutteleekin ihan mukavasti.

Suunnitteilla on nyt sitten lämminvesivaraaja johon tulisi myös pari kierukkaa. Moottorille ja webastolle. Noin 40 litran pönttö löytyy, pitäisi vain taivuttaa kierukat ja lykätä sisään.

Vessaksi olisi tarkoitus laittaa "karavaanityyppinen" wc-istuin omalla tyhjennettävällä säiliöllä. Vessan käyttö on vähäistä. Suositelkaapa tuohon sopivaa tuotetta? Itsellä ei ole noista mitään kokemusta eikä tietoa. Vessa on tietysti ahdas. Eli mahd. pieni ulkomitoiltaan. Korkeus ei ole ongelma.

Minkälaista letkua /putkea kannattaisi käyttää käyttövedelle?

Eikös veneissä perinteisesti "ruokita kaloja" eli
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/LVI/Kaymala/Venekaymala-2000020514/

Löytyyhän tuolta porta-potti (vanhanajan karavaani -tyyli)
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/LVI/Kaymala/Kannettava-kemiallinen-kaymala-2000032631/

Kummanko; lämminkäyttövesi vai jäähdynneste kiertäisi kierukassa - ja vastaavasti vaipassa?