Aihe: Veneen lämmityksestä

Lattialämmitystäkin on mietitty. Lattiaan tulee jonkin verran luukkuja, jotka vähän haittaa asennusta. Varmaan kuitenkin olisi mahdollista saada tarpeeksi sitä letkua kulkemaan siellä. Luukkujen kohdalle jäisi vain kylmät alueet.

Lattia tehdään vajaa 30mm filmivanerista. Sen päälle ehkäpä jopa kokolattiamatto. Tuohon väliinhän voisi sen lämmitysputken asentaa.

Tuo kasetti ei tuommoisenaan sovi, kun "koolaukset" ovat monenlaiset.

Hyviä puoliahan siinä kyllä olisi tosiaan mukavuus ja pattereiden pois jääminen. Varmaan aika hitaasti lämpenee vene tuolla, mutta tarkoitus onkinlaittaa joka tapauksessa tuo ilmawebasto, jolla pystyy nopeasti kuivattamaan/tuulettamaan/lämmittämään veneen.

"Huoneita" on kolme. Takahytti, johon tulee pari petipaikkaa, ajohytti jossa keittiö ja vessa, sekä keulahytti, johon tullee myös pari petipaikkaa. Hytit on kaikki suunnilleen samankokoisia. Ainakin noista nukkumapaikoista olisi tietysti mukava säädellä lämpötila erikseen.

 Luukkujen kohdalle jäisi vain kylmät alueet.

Muutoinhan koko lattia on kylmä ? Eiks jeh ? 

Kasetteja voi muotoilla tarpeen mukaan, tuo kasetin käyttö on miltei pakollinen että saa lämmön siirtymään koko lattian alueelle.

Juu, tuo eri tilojen lämmittämisen ohjaus ei ole ongelma, noihin löytyy mitä moninaisimpia ratkaisuja, lompakon/tarpeen mukaan.

Oikeassa olet että kaasulämmittimistä on parhaat tiedot karavaanareilla, koska veneilijät ei juurikaan kaasulämmittimiä käytä. Kyllä ne kaasulämmittimet veneessäkin toimii, mutta vesillä ollessa hädän tullen pulloja on vaikea lähteä kipasemaan kaupasta lisää. Eikä ne kaasupullot ole mitään mukavia veneeseen raahatessa. 

Mielestäni ainut oikea lämmitin veneeseen on diesellämmitin. Silloin ei tarvitse tussata erikseen lämmityksen polttoaineiden kanssa. Riittää kun ottaa menovettä tankkiin niin paljon että riittää. Niissä takakannen istumalaatikoissa voi sitten säilyttää vaikka köysiä ynnä muutta veneilyssä tarvittavaa. 

Omassa veneessäni on diesel toiminen 4 kW ilma Eberi. Hinta on ehkä noin 1½ tonnin luokkaa. Eberi itsessään on konehuoneen puolella ja hytteihin jaetaan lämpö ilmaletkujen kanssa. Hytteihin ei kuulu lämmittimestä mitään ääntä. Eberin pakoputkesta ei kuulu kuin pieni ääni. Sen sijaan Eberin imupuolen ääni on sellainen ettei se häiritse ketään, mutta laiturilla olijat kuulee milloin meidän venettä lämmitetään. Veneessäni on kutakuinkin yhtä suuri ilmatilavuus kuin sinun veneessäsi. Kokemusten mukaan veneessä on ollut tasaista lämmintä vielä lokakuun -8 asteen pakkasissa ja räntämyrskyissäkin.

Venettä ei käytetä 30 asteen pakkasella. Yleensä veneilykauden aikana ulkolämpötila on -5 C - +35 C. Mikäli sinulla on ympäriinsä finnfoamilla eristetty vene, varmasti riittää puolet pienempikin lämmitysteho kuin suunnittelemasi 7 kW. Diesel lämmitin kuluttaa virtaa käynnistysvaiheen hehkutukseen. Nykyaikaiset Eberit pyrkii käymään jatkuvasti pienentäen tehoja minimiin termostaatin ohjaamana. Virtaa kuluu todella vähän kun sitä ei käynnistellä jatkuvasti, vaan lämmitin käy säästöliekillä. Jos laitat veneeseesi 7 kW lämmittimen, vastaa se keskikokoista saunan kiuasta. Älä laita liian isoa lämmitintä turhaan noin pieneen veneeseen. Sitten jos venettäsi ei olisi lainkaan eristetty, olisi ehkä tuo 7 kW sopiva lämmittämään kylmää peltikuorta. 

Itselläni on veneessä 30 litran varaaja, joka ottaa lämmön ajon aikana moottorista. Siitä riittää lämmintä vettä kahdeksi vuorokaudeksi käsien pesuun ja tiskaamiseen. Olen kyllä haaveillut kaasukäyttöisestä käyttöveden lämmittimestä, koska vaunussanikin on sellainen. Käyttövettä ei sentään tarvitse kuumentaa jatkuvasti. 

PS. Se Webasto ei ole ainut merkki joka valmistaa dieselkäyttöisiä lämmittimiä. Kannattaa tutustua myös Eberspächer, Ardic, Wallas ja Safire merkkeihin.

Hyvä puheenvuoro ja käytännönkokemus on aina parasta tietoa

Mielestäni ainut oikea lämmitin veneeseen on diesellämmitin. Silloin ei tarvitse tussata erikseen lämmityksen polttoaineiden kanssa. Riittää kun ottaa menovettä tankkiin niin paljon että riittää. Niissä takakannen istumalaatikoissa voi sitten säilyttää vaikka köysiä ynnä muutta veneilyssä tarvittavaa. 

Kyllä tässä pikkuhiljaa ehkä kallistutaan siihen suuntaan että kaasupullo jää korkeintaan kannelle grillin viereen, jos sellainen tulee siihen hommattua

Omassa veneessäni on diesel toiminen 4 kW ilma Eberi. Hinta on ehkä noin 1½ tonnin luokkaa. Eberi itsessään on konehuoneen puolella ja hytteihin jaetaan lämpö ilmaletkujen kanssa. Hytteihin ei kuulu lämmittimestä mitään ääntä. Eberin pakoputkesta ei kuulu kuin pieni ääni. Sen sijaan Eberin imupuolen ääni on sellainen ettei se häiritse ketään, mutta laiturilla olijat kuulee milloin meidän venettä lämmitetään. Veneessäni on kutakuinkin yhtä suuri ilmatilavuus kuin sinun veneessäsi. Kokemusten mukaan veneessä on ollut tasaista lämmintä vielä lokakuun -8 asteen pakkasissa ja räntämyrskyissäkin.

Meillä on tuolla nurkissa ilmawebasto ( käytän tässä "webastoa" ihan yleisnimenä kaikille vastaaville diesel-lisälämmittimille ) joka muistaakseni on 2kW tehoinen. Se yksinään ei varmaankaan riitä.. Laitetaan harkintaan tuo isompi ilmawebasto. Minkälaisia/kokoisia letkuja pitkin sinulla ilma kulkee? Säätelet sitten suuttimilla lämpöä eri hyteissä?

Onko tullut vastaan mitään huonoja puolia/asioita mitkä puoltaisi nestekiertoista lämmitystä?

Venettä ei käytetä 30 asteen pakkasella. Yleensä veneilykauden aikana ulkolämpötila on -5 C - +35 C. Mikäli sinulla on ympäriinsä finnfoamilla eristetty vene, varmasti riittää puolet pienempikin lämmitysteho kuin suunnittelemasi 7 kW. Diesel lämmitin kuluttaa virtaa käynnistysvaiheen hehkutukseen. Nykyaikaiset Eberit pyrkii käymään jatkuvasti pienentäen tehoja minimiin termostaatin ohjaamana. Virtaa kuluu todella vähän kun sitä ei käynnistellä jatkuvasti, vaan lämmitin käy säästöliekillä. Jos laitat veneeseesi 7 kW lämmittimen, vastaa se keskikokoista saunan kiuasta. Älä laita liian isoa lämmitintä turhaan noin pieneen veneeseen. Sitten jos venettäsi ei olisi lainkaan eristetty, olisi ehkä tuo 7 kW sopiva lämmittämään kylmää peltikuorta. 

Muistelen lukeneeni eberin esitteestä että tämänkokoiselle veneelle suosittelivat jotain 7 kW, mutta saatan muistaa väärinkin

Tuon 30mm finnfoamin pitäisi kyllä aika hyvin eristää.

Voipa olla että palataan pikkuhiljaa siihen alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa on siis sekä ilmawebasto, että vesiwebasto (tai eber yms.. ).  Ilmawebasto lämmittämään niinkuin sinullakin, ja vesiwebasto lämmittämään ainakin lämminvesivaraajaa ja mahdollisesti sitten vesipattereita.

Muutoinhan koko lattia on kylmä ? Eiks jeh ? 

Totta, ajohytissä vaan saattaa olla lattiapinta-alasta suurin osa luukkuja. Mutta tosiaan voisi sinne saada tarpeeksi sitä letkua kulkemaan, kun suunnittelisi luukut sen mukaan. Etu ja takahytissä lattiaan ei luukkuja tule. Lattiapinta-ala tosin muuten on aika pieni, kun molemmille puolille tulee istuinlaatikot/laverit.

Tuosta minun 4 kW Eberistä lähtee muistaakseni 90 mm putkiliitos. Sen olen sitten haarottanut 70 millisiksi putkiksi jotka menee eri puolille venettä. Suuttimilla saa ohjattua puhalluksen suuntaa ja ilman määrää eri kohteisiin.

Ilmalämmityksen ominaisuus on se että letkustot (haitariputki) hukkaa hirveästi lämpöä matkalle. Eli kauimmaiseen hyttiin tulee haaleaa puhallusta kun taas sinne missä on lyhyin putki, tulee polttavan kuumaa. Mutta niillä suuttimilla lämpötilat saa säädettyä tasaisiksi. Haitariputken hukkaama lämpö ei tietenkään mene veneessä täysin harakoille. Jäähän se lämpö siinäkin tapauksessa veneeseen (veneen kaappiin tai koteloihin). Omassa veneessäni haitariputket kulkee osittain lattian alla, joten ne luovuttavat osan lämmöstä lattiavanerin alle toimien tasalämpöisenä lattialämmityksenä.

Vesikiertoisen lämmittimen etuna on että patterit voidaan sijoittaa hyvinkin kauas lämmittimestä. Laivoissa kajuutat voivat olla toisessa päässä laivaa, kun muut lämmitettävät tilat ovat toisessa päässä.

Jep. Noita putkiahan voisi tietysti yrittää eristää. Meillä ne kulkee osittain lattian alla myös, mutta vuotava lämpö kyllä hukkuu varmasti sinne. Lattiakin on kuitenkin tarkoitus eristää.

Nyt on lämmitystä varten hankittu 5kW vesiwebasto, ja lisäksi tulee siis se ilmawebasto n. 2kw. Pitää vielä miettiä pidetäänkö moottorin nestekierto erillään lämmityksen kanssa. Se yksinkertaistaisi järjestelmää.

Otetaan vastaan/ostetaan vaunumallin vesipattereita!

Onkos näissä matkailuvehkeissä olevat sähköpatruunat(?) sellaisia, jonka voisi helposti lisätä tuohon järjestelmäämme? Saisi laiturissa lämmitettyä varaajan/veneen sähköllä..

Onkos näissä matkailuvehkeissä olevat sähköpatruunat(?) sellaisia, jonka voisi helposti lisätä tuohon järjestelmäämme? Saisi laiturissa lämmitettyä varaajan/veneen sähköllä..

On.

Onkos tässä mitään järkeä





Tuossa siis kaksi nestekiertoa.

1. Webaston  kierto:

Webasto kierrättää vettä lämminvesivaraajan ja glykolivaraajan kautta, sekä huonetermostaatin ohjaamana tarvittaessa pattereissa.

Webaston ohjaus glykolivaraajan lämpötilan mukaan. Kun Webasto ei pyöri, nestettä kierrätetään pattereissa/lämminvesivaraajassa erillisellä kiertovesipumpulla, kunnes glykolivaraajan lämpötila laskee tarpeeksi ja Webasto lähtee taas päälle.


2. Moottorin kierto

Moottorin lämmityslaitteen lähdöstä tuleva neste kiertää kennon ja lämminvesivaraajass a olevan kierukan kautta. Lisäksi glykolivaraaja on samaa nestettä moottorin kierron kanssa, eli hanan ollessa auki, moottori lämmittää myös glykolivaraajaa.
Myös lämminvesivaraajaa ennen on hana, eli se voidaan eristää pois moottorin kierrosta. Tämä siksi ettei lämpö karkaa moottorin ollessa kylmä.


Mahdolliset edut:

- webasto lämmittää patterit nopeasti tarvittaessa.
- glykolivaraaja varaa lämpöä ja tasoittaa webaston käyttöä.
- molempia varaajia voidaan lämmittää joko sekä webastolla että moottorilla, tai jommalla kummalla erikseen.
- jos varaajia lämmitetään webastolla, voidaan silti pitää patterit pois kierrosta

Pieni yksinkertaistus vielä, eli jos lämmittäisikin tuon käyttöveden tuolla glykolivaraajassa, ja jättäisi varsinaisen lämminvesivaraajan pois kokonaan.

Laiska kun oon, en jaksa ruveta lukeen vanhoi viestei, Eikös sulle pitänyt tulla 230V jännitteellä oleva lämpövastus tuohon järjestelmään kun maasähköä kun on saatavissa lämmität sillä ?

Tuleeko vastus tuohon käyttövesisäiliöön vai varaajaan vai kumpaankin ?

MUTTA ........

Jos Weba lämmittäisi yksistään varaajaa ? ( Eikä patterikiertoa ja sen perästä vasta varaajaa ) Kuten mahdollinen 230V vastuskin.  Varaajan yläosassa olisi lämminvesikierukka käyttövedelle kuten tuossa jälkimmäisessä vaihtoehdossa olet piirtänytkin  ja suntilla ( kolmitieventtiilill ä ) ajetaan patterikiertoon sopivan lämpöistä liuosta, suntti toimisi samalla termostaattina ?

Jos Weba lämmittää yksinomaa varaajaa, käy Weba harvemmin ja pidempiä käyntijaksoja. Ottais liuoksen varaajan alalaidasta ja palauttaisi liuoksen varaajan ylälaitaan. Weban säätö isolla lämpötilaerolla, esim. käyntiin 40 astetta ja sammuu 85 astetta SIIS esim.

Yksinkertaistas järjestelmää . . .

Kymysyksiä/mietintämyssyyn taravaa, harkiheha ennenkuin totteutat . . .

Itse en jaksaisi tehdä noin vaikeasti.

Toki vene ja auto on kaksi aivan eri asiaa ja omaansa kun tekee niin sen voi tehdä ihan just niinku haluaa.

Omassa käytössä olen ollut tyytyväinen omaan järjestelyyn; eberi lämmittää suoraan pattereita. Patterilinjassa on ensimmäisenä lämmönvaihdin jolla tehdään lämmin käyttövesi.

Käytännössä sitä patterien lämpenemistä ei huomaa ainakaan autossa suihkussa käymisen aikana, toi lämmönvaihdin kun imee hyvin lämmön patterien vedestä.

On mulla ilmawebakin, lähinnä hätävarana. Lämmittäähän se nopeasti verrattuna vesikiertoiseen mutta en pidä yhtään siitä vedontunteesta joka sen kaverina tulee.

Toki lämmintä vettä ei ole automaattisesti käytettävissä, mutta aika harvoin sitä päivän aikana oikeasti tarvitsee. Tiskaus ja suihkussa käynti.

meillä kaasu lämmittää vesipatterit, moottori lämpivänveden ajossa ,maissa maasähkö tai agrikaatti hyvin toimii suomen suvessa ,vene 11m teräsvene.

Kiitos vastauksista, kaikki ajatukset ovat tervetulleita!

Laiska kun oon, en jaksa ruveta lukeen vanhoi viestei, Eikös sulle pitänyt tulla 230V jännitteellä oleva lämpövastus tuohon järjestelmään kun maasähköä kun on saatavissa lämmität sillä ?

Tuleeko vastus tuohon käyttövesisäiliöön vai varaajaan vai kumpaankin ?

Vastus tullee tuohon varaajaan.  Eli sillä pystyy sitten maasähköllä "lataamaan" lämpöä järjestelmään.

Jos Weba lämmittäisi yksistään varaajaa ? ( Eikä patterikiertoa ja sen perästä vasta varaajaa ) Kuten mahdollinen 230V vastuskin.  Varaajan yläosassa olisi lämminvesikierukka käyttövedelle kuten tuossa jälkimmäisessä vaihtoehdossa olet piirtänytkin  ja suntilla ( kolmitieventtiilill ä ) ajetaan patterikiertoon sopivan lämpöistä liuosta, suntti toimisi samalla termostaattina ?

Tuota pyörittelinkin mielessäni, eli jos kääntäisi tuon varaajan niinpäin, että sen sisältö olisi Webaston nestekierrossa, ja varaajassa olisi kierukka sekä lämpimälle vedelle, että moottorin nestekierrolle.

Eli sama järjestelmä, mutta vaihdettaisiin varaaja moottorin kierrosta webaston kierron puolelle. Ajoitko tätä takaa? Silloinhan tosiaan webasto lämmittää vain varaajaa jos tuo termostaatti on kiinni ( eli ohjaa kierron ohi pattereiden ).

Jos Weba lämmittää yksinomaa varaajaa, käy Weba harvemmin ja pidempiä käyntijaksoja. Ottais liuoksen varaajan alalaidasta ja palauttaisi liuoksen varaajan ylälaitaan. Weban säätö isolla lämpötilaerolla, esim. käyntiin 40 astetta ja sammuu 85 astetta SIIS esim.

Juurikin tämä on tavoitteena

Itse en jaksaisi tehdä noin vaikeasti.

Yksinkertaisin järjestelmähän onkin yleensä se paras Koitetaan kuitenkin, jos saisi systeemin toimimaan niin, että lämpöä saisi talteen webastosta, moottorista ja maasähköstä, sekä niin, että lämmin vesi on aina käytössä, mutta pattereita ei tarvitse pitää päällä kuin tarvittaessa.



Tosiaan, kaikki ajatukset ovat tervetulleita Tuon voi toteuttaa tuhannella eri tavalla, niin täytyy yrittää metsästää sitä "parasta" ajatusta!

meillä kaasu lämmittää vesipatterit, moottori lämpivänveden ajossa ,maissa maasähkö tai agrikaatti hyvin toimii suomen suvessa ,vene 11m teräsvene.

Hei,

minkälaiset/pituiset patterit sinulla veneessäsi on? Onko patterit "sarjassa" eli peräkkäin, vai omina lenkkeinä runkolinjasta?
Jos ovat peräkkäin, lämpeneekö ensimmäinen patteri huomattavasti enemmän kuin viimeinen? Kuinka monta eri tilaa/hyttiä veneessäsi on?